torstai 9. kesäkuuta 2011

Pääsykokeiluja ja puhdistautumista

Huh, nyt on sitten luku-urakat ohi ja loma saatettu alkuunsa. Stressinsietokykyä koetellut kevät huipentui viikon ensimmäisinä päivinä pääsykokeisiin Joensuussa ja Jyväskylässä - maanantaiaamuna klo 06:30 oli koirat sekä allekirjoittanut tavaroineen äiteineen autossa ja yhteensä reilun 800 kilometrin reissu edessä. Ainaiseen mihinkäänjohtavaan pessimismiin taipuvaisena päädyin tällä kertaa vaihtoehtoiseen strategiaan: yritin suurin ponnistuksin kerrankin uskoa itseeni ja luottaa siihen, mitä teen. Aidosti. Ja luulen sen toimineen, en tiedä pisterajojen suhteen, mutta itseni suhteen: minä, joka jännitän mitä tahansa tenttiä, kiemurrellen ennen h-hetkeä vatsakivuissa ja hakaten päätäni seinään, en tällä kertaa jännittänyt ollenkaan, vaikka kyseessä oli kuitenkin itselleni varsin tärkeä koe. 


Ennen kokeita vedin ashwagandha-brahmi-shotit buustaamaan kognitiivisia kykyjä ja keskityin odotusajan siihen lähes vieraaseen harmoniseen rauhaan, joka sisällä oli. Joensuun nimenhuudossa oman nimeni kuullessani kävelin tyynen rauhallisesti paikalleni, ja olin varma siitä, että minä selviän. Kun takana oli kolme tuntia ja seitsemän sivua aivotilojen verbaalista ulostusta konseptille päätin sen riittävän, ja vasta noustessani tuolilta tunsin sydämeni lyövän pari ylimääräistä kertaa, mutta se oli menoa jo. 


Matkat olivat leppoisia, vaikka istumalihaksille olikin kysyntää. Ei ollut kiire minnekään, joten taukoja tuli pidettyä tiuhaan, jos vain sievä paikka löytyi.
Sara nautti taukopaikkojen järviuinneista ja kaislikkoretkistä

Reissulla tietysti tärkeimpiä asioita on hyvät matkaeväät, helposti kuljetettavuuden sekä ravitsevuuden vuoksi suositeltavimpia asioita on ehdottomasti chia-siemenet. Tuo pienenpieni siemen on melkoinen voimapakkaus: sen on arveltu tasapainottavan kehon nestetasapainoa ja sokeriaineenvaihduntaa, ehkäisevän sydän- ja verisuonitautia ja uudistavan kudoksia. Se sisältää muun muassa omega3-rasvahappoja sekä kuitua., ja se imee itseensä jopa 9-kertaisen määrän nestettä muodostaen jännän, sammakonkutumaisen hyytelön. Chian maku on melko neutraali, ehkä aivan lievästi pellavansiemenmäinen, mutta erilaisilla marja/hedelmä/mitätahansa -yhdistelmillä siitä saa loistavan puuron. Reissupuurooni laitoin lähinnä rusinaa, gojia, kaakaorouhetta ja hampunsiemeniä, ja kuivana nuo edellämainitut kulkevat hyvin pienessä tilassa mukana missä vain. Nälän tullessa lisää vain veden/mehun ja antaa hyytyä hetken.

Chiaa kaikkine lisukkeineen
Chiapuuron lisäksi salaatit ovat hyviä ja raikkaita eväsvaihtoehtoja, ainakin vegeporukalle kun huoltsikat ovat pois listalta - niistä kun ei löydä kasvissyöjälle edes eläimetöntä salaattia, laadusta puhumattakaan. Niimpä tein varsin massiiviset perussalaatit sekä itselleni että äidille, ekstrana läjät hyväksi havaitsemalla ohjeellani valmistettua hummusta ja linssin ituja.


Jyväskylässä karvainen koplamme valloitti siippani pienen yksiön yöpymällä luonaan, ja kokeen jälkeen palkitsin itseni Shasalla Vitaboost-smoothiella ja kanssatoverini samaisen paikan smuutilla, raakapiiraalla ja lisukkeilla, ennen kuin helteestä nautiskelu kaupungilla kääntyi kotimatkaksi. 

Kokeiden jälkeen voi sanoa virallisesti kesän alkaneen, ja se tarkoittaa jo perinteeksi muodostuneen paaston alkamista. Kokemusta tosin on vasta viime vuodelta, mutta traditio saanee jatkua. Takana on ensimmäinen päivä, ja fiilikset ovat vielä varsin hyvät, vaikka tänään olenkin mennyt pelkällä vesilinjalla. Tarkoitus oli pyöräyttää blenderillä mehujakin, mutta tänään ei vain ole tehnyt mieli muuta kuin vettä ripauksella suolaa. Nämä hellepäivät tulivat kyllä juuri oikeaan aikaan - kuumalla ilmalla nälkä kun on harvemmin erityisen akuutti ja toisekseen paastolla helposti tulevat vilunväreet eivät pääse iskemään, vaikka uimassakin käytiin jo kahteen kertaan. Mehulistalla olisi muun muassa omena-selleri-inkivääri, porkkana-appelsiini-inkivääri, tomaatti-selleri/porkkana-suola, ehkäpä huomenna kokeilen jotakin niistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti