keskiviikko 31. elokuuta 2011

Nokkosta keitossa

Viime kesänä tein useaan otteeseen raa'an pinaattikeitontapaista, johon kuitenkin pinaatin sijaan hyödynsin pihan nokkoset. Tuota keittoa oli jälleen saatava, mutta mieli teki kuitenkin varioida tuttua ohjetta, jolloin samana päivänä Moments-Katja postasikin lähes identtisen, mutta vienosti vaihtelevuutta tuovan ihanan mintunvihreän keiton. Tuloksena syntyi niin oman kuin Katjankin reseptin suloinen yhdistelmä. 

Nokkoskeitto
kourallinen nokkosta
½ sellerinvarsi
1/3 kurkku
½ avokado
pari oksaa tuoretta minttua  
mehut sitruunasiivusta
1 tl korianteria (ja juustokuminaa)
ripaus suolaa
½ tl muskottipähkinää
valkosipulirouhetta, mustapippuria

Blendaa, lisää vettä sopivan koostumuksen saamiseksi.

tiistai 30. elokuuta 2011

Tampereen Shasa, Pelinainen ja tunnustus

Juna-asema, Tampere
Heinäkuun alussa lähdin parin päivän varoitusajalla toverini kanssa liftausreissulle kohti Etelä-Suomea. Tarkoitus oli tarinoida reissusta enemmänkin, mutta en vieläkään ole saanut matkakuvia itselleni, jotka tukisivat mietteitä enemmän kuin hyvin, joten ilman niitä ei ole mieltä noista päivistä paljoa kertoilla. Haluan kuitenkin jakaa paluumatkan kokemukseni Tampereen Shasasta, jonne oli pakko päästä, kun kaupunkiin kerrankin pääsi.

Jyväskylän liikettähän olen hehkuttanut aiemminkin, lisäksi smoothiereseptejä olen varioinut omassa keittiössäni kerran, toisen jos kolmannenkin, mistä voinee päätellä, että kokemukseni ovat aina olleet varsin positiivisia. Hyväksi havaittu linja jatkui Tampereellakin, ja nälkäinen reissulainen joutui keskelle Suurta Valinnanvaikeutta mitä houkuttavampien tarjolla olleiden asioiden edessä. Onneksi välissä oli vitriini, muussa tapauksessa kieleni alle asuttautuneet Pavlovin koirat olisivat saattaneet saada ikävää jälkeä aikaan. 

Tampereen Shasa on mukavan tilava, ja myynnissä on erilaisten foodien, (teollisten) valmisraakasuklaiden ja muun asianmukaisen lisäksi siis omatekemiä raakapiiraita ja -suklaata, salaatteja lisukkeineen ja tietysti niitä smuuteja. Ryntäsin paikalle heti aamukymmeneltä, kun paikka avattiin, eikä tiskin takana hommissa ollut neito pahastunut, vaikka kuvasin paikan ympäri, puhuin varmasti sekavia vuorokauden valvomisen jälkeen enkä lopulta osannut millään päättää edes mitä tilaisin.

Venähtäneen mietinnän jälkeen sain tilattua kohtalaisen massiivisen ja suklaapitoisen aamiaisen, joka koostui Pelinainen-smoothiesta, piiraspalasta, suklaakonvehdista ja Jamaica-YogiTeasta. Mitä niistä voisi sanoa? Aivan taivaallista! Kaikki mahdolliset propsit, kuvaavampia sanoja en löydä. 

 Parisen viikkoa sitten täytyi palata jälleen tuon mahtavan smuutin pariin, joten soveltelin hieman kyseenalaisen muistini varassa jotain-sinne-päin -ohjeen. Näillä raaka-aineilla voi saada aikaan vain erinomaista.

Pelinainen
~ 1 dl cashew-pähkinöitä
½-1 banaani
3 viikunaa
1 rkl kaakaonibsejä
1 rkl raakakaakaojauhetta
1 rkl carobia
1 rkl macaa
½ rkl lucumaa
ripaus kanelia ja suolaa

Kävipä myös niin, että Mustikkatyttö antoi minulle tunnustuksen blogissaan, kiitokset tästä! "Tunnustuksen tehtäviin kuuluu kiittää tunnustuksen antanutta, vastata 10 kysymykseen ja jakaa tunnustusta eteenpäin 10 ihanaan blogiin sekä tiedottaa kyseenomaisia blogeja asiasta."

1. Suosikkiväri: Syksyn värikirjo, syvän punaisen sävyt, vihreä, ruskea.
2. Suosikkieläin: Kaikki :) Poimintoina vaikkapa ketut, liskot, pöllöt ja siilit.
3. Suosikkinumero: 23.
4. Suosikki alkoholiton juoma: Raikas vesi, hyvä tee & kahvi.
5. Facebook vai Twitter: Ei kumpikaan.
6. Intohimosi: Ruoka, luovuus.
7. Saada vai antaa lahja? Sekä että. Antaa.
8. Suosikkikuvio: Retrokuviot, hieroglyfit, riimut.
9. Suosikkiviikonpäivä: Friday I'm in Love ;) (suosikkipäivä joka päivä)
10. Suosikkikukka: Lilja ja auringonkukka.

En nyt laita tätä enää erikseen eteenpäin, sillä monen moni blogi ansaitsisi tunnustusta, vaan omistan tämän kaikille hyvinvoinnista, terveydestä, eettisistä valinnoista ja paremmasta huomisesta kiinnostuneille sekä niihin rakkaudella suhtautuville. Peace.

 
Pst, aiemman postaukseni kuva-arvoitus poiki yhden vastauksen, joka osui aivan oikeaan! :) Kuvassa siis tekeytymässä nokkosenjuuritinktuura. Miksikö? Siitä juttua myöhemmin, nyt petiin mars, aamulla pääsen kalevalaisen jäsenkorjaajan käsittelyyn, joka sattumoisin on setäni!

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Synttärihumua

Karnevaalinauhaa vai omenia kuivumassa?
Niinhän siinä menneenä tiistaina pääsi käymään, että sain jälleen yhden ikävuoden lisää, joten eihän siinä auttanut kuin keittiöterapia. Aamupäivän blenderipärinän päätteeksi lasiin päätyi vesimelonismuuti, pakastimeen huikea kakku ja jääkaappiin suuri kulhollinen raakasuklaata ja suklaamassaan dipattuja kuivattuja omenoita sekä taateleita. Ei muuta, kuin herkut pöytään ja perhe koolle siis!

Minulla ei valitettavasti enää ole hajuakaan siitä, mistä inspiraatio tähän juomaan syntyi, mutta jos joku näytön sillä puolen tunnistaa aineskombon omaksi ideakseen, olkoon kiitos ja kunnia osoitettu sinulle.

Vesimelonismoothie
1 dl cashew-pähkinöitä
1/4 vesimelonia
muutama oksa minttua
sitruunaviipaleen mehu
½ tl vaniljaa
ripaus kanelia
tocoa ja lesitiiniä

Liota pähkinöitä yön yli, kaada vesi pois ja jauha mahdollisimman pienen vesimäärän kanssa soseeksi. Blendaa kaikki samettiseksi, raikkaaksi juomaksi!

Juhlapöydän kuninkaallisen virassa nähtiin kakku, jonka reseptiä olen monet kerrat ihaillut Keittiökameleontista. Kyseessä ei ole siis täysin raaka herkku, sillä täyte tehdään kaurajugurtista, mutta juuri sen ansiosta tämä leivos on ihanan keveä ja raikas - jo pelkkää täytettä voisi lusikoida suoraan suuhun. Hieman muuttelin ohjetta ja toisekseen tein kakusta vielä kohtalaisen jättimäisen yksilön, mutta siitäkin huolimatta tuo pöytäkruunu koki loppunsa vuorokauden jälkeen. Vain tahrat leivinpaperilla jäivät. 

Appelsiini-goji -kakku
pohja:
 5 dl pähkinöitä (käytin mantelia ja hasselia)
5 taatelia ja 4 viikunaa
1 rkl kaakaota (ja carobia)
ripaus suolaa

täyte: 
1 dl sulaa kaakaovoita
4 rkl kookosöljyä
2 prk Yosa maustamatonta
1 dl goji-marjoja
2 appelsiinin raastettu kuori (luomu!)
1 tl vaniljaa, lucumaa, lesitiiniä ja psylliumijauhetta

kastike:
1 applesiini
½ dl goji-marjoja
2 rkl puolukkaa
1 rkl hunajaa

Liota pähkinöitä ja kuivahedelmiä erillisissä astioissa yön yli. Kaada pähkinöiden vesi pois, säästä hedelmien liotusvesi. Jauha erissä vuorotellen pähkinöitä ja hedelmiä, laita taikina kulhoon ja sekoita joukkoon käsin kaakao (ja carob). Mikäli taikina on liian kuivaa käsiteltäväksi, lisää varovasti liotusvettä niin, että saat sopivan rakenteen. Painele halkaisijaltaan 26 cm:n irtopohjavuokaan, jonka pohjalle on pingotettu leivinpaperi. Soseuta kastikkeen appelsiini ja liota ½ dl gojeja soseessa mielellään tunti.

Jauha täytteen gojimarjat ja raasta appelsiineista kuori. Sulata kaakaovoi ja kookosöljy vesihauteessa. Laita sitten gojijauhe, appelsiininkuoriraaste ja 1 prk Yosaa blenderiin ja sekoita tasaiseksi. Lisää kaikki loput ainekset ja sekoita. Kaada pohjan päälle ja laita jääkaappiin kastikkeen teon ajaksi.

Soseuta lionneet gojit yhdessä appelsiinin kanssa ja lisää loput aineet. Soseuta tasaiseksi. Tiputtele lusikalla kakun täytteen päälle tippoja ja vedä puutikulla marmoroinnit (mielummin kauniimmin kuin itse onnistuin) tai koristele muulla tavoin. Laita koko komeus jääkaappiin yön ajaksi tai pakastimeen useaksi tunniksi, jotta täyte hyytyy.


Suklaahommat ovat meillä aina siipan reseptiikkaa - tämä kun pyöräyttää ne jo vanhan tekijän taidolla ja tuntemuksella - joten niistä en osaa sanoa muuta, kuin että koostuvat ainakin kaakaovoista, kookosöljystä, kaakaomassasta, lucumasta, vaniljasta ja hunajasta, todennäköisesti myös kaakaojauheesta ja carobista. Ekstroina synttärisatsiin tuli ashwagandhaa ja macaa, muusta en tiedä! Piristeet ja aivobuusterit siis yhdessä paketissa.

Isoveljeni olivat myöskin ahkeroineet keittiössään, ja toivat pöytään  vegaanisen uunitetun omena-manteli -kaakun - mikä kaunis ajatus! Syötävä ei siis missään tapauksessa loppunut kesken, vaikka hyvään tahtiin hupenikin :) 

Koko kahvipöytä

perjantai 19. elokuuta 2011

Mistä on loppukesän sato tehty?

Porkkanarakkautta!
Marjoista, sienistä, kasvimaan antimista, nokkosen lehdistä ja juurista - niistä, noin esimerkiksi, on loppukesän sato tehty. Voisin todeta, että sopii minulle! Naapurimme kotikotoa lahjoitti kasvimaaltaan kaksi minun näkökulmastani mieletöntä kesäkurpitsaa, heille ne eivät olleet kummoisiakaan, kuulemma mökillään on tuplasti suurempiakin yksilöitä. Lisäksi anoppikandidaatti pakkasi mukaan kasvattamiaan porkkanoita, joista oikealla oikea luonnon taidonnäyte! Pst, älkää unohtako, että vihreät lehdet ovat porkkanankin ravinteikkain osa! Runsaudenpulan vallitessa päänvaivaa aiheuttaa vain lukemattomat mielessä pyörivät reseptit ja ehkä välistä myös säilömistilan puute. Ensiksi mainituista jatkoon pääsköön kesäkurpitsahummus, täytetyt sienet ja kesäkurpitsapannari lisukkeineen.

Hummus on ehdottomasti lemppareitani levitteenä, dippinä tai salaatin seuralaisena, ja sitähän voi varioida äärettömän paljon mielensä mukaan. Tällä kertaa tein tahnan raakana, saaden ruokaisuutta liotetuista cashew-pähkinöistä ja kurpitsansiemenistä. Hummuksen peruselementti - tahini - pääsi unohtumaan aivan täysin, vaikka alunperin tarkoitukseni oli sitäkin laittaa. Hyvältä tämä maistui siitä huolimatta, joskin juustokuminaa laitoin reippaammin, mitä kuvassa oleva ohje neuvoo :) Tarkennetaan hieman käyttämääni kesäkurpitsan määrääkin, laitoin siis noin 20 cm:n palan isohkosta yksilöstä.


Kesäkurpitsahummus tuunattuna aurinkokuivatuilla tomaateilla toimi valtavan hyvin täytteenä herkkusienille, jotka kääräisin vielä kesäkurpitsasiivun sisään, ettei kyseisestä aineksestä vain puutosta pääsisi tulemaan.

Täytetyt herkkusienet:
kesäkurpitsahummusta
herkkusieniä
kourallinen liotettuja aurinkokuivattuja tomaatteja (ei öljyyn säilöttyjä)
kesäkurpitsaa

Puhdista herkkusienet ja poista niistä kanta, jonka silppuat hummuksen sekaan. Pieni tomaatit ja sekoita hummukseen. Lusikoi täytettä sienien sisään. Viipaloi juustohöylällä kesäkurpitsasta ohuita siivuja ja kääri sienten ympärille. Tarjoa vaikkapa salaatin seuralaisena. 


Seuraavan päivän päivällinen sisälsi jälleen samaisia raaka-aineita: kesäkurpitsaa, sieniä ja aurinkokuivattua tomaattia, mutta kaikkea muuta kuin raakana. Munaton, mutta rautainen pannari sai sisäänsä kesäkurpitsan lisäksi nokkosta, ja lisukkeekseen sienten täytteen ohella sienimuhennosta - papukaijamerkki otsaani siitä, että kelpasi jälleen siipallekin: koko satsi tuli syötyä lisukkeineen yhdeltä istumalta. 

Epäedustavuuden huipentuma
Rautainen kesäkurpitsapannari (maidoton & munaton)
½ l kasvimaitoa, vettä tai vichyä (käytin viimeistä)
2½ dl luomuspelttijauhoja
½ dl luomukookosjauhoja (Virilo, ei pakollinen)
½ dl kaurahiutaleita
2 rkl luomusoijajauhoja
ripaus suolaa ja valkopippuria
n. 15 cm isoa kesäkurpitsaa
½-1 dl hienonnettua nokkosta

Sekoita nesteeseen kuivat aineet sekä nokkonen ja jätä taikina levähtämään noin puoleksi tunniksi. Raasta kesäkurpitsa karkeaksi ja ripottele sekaan hieman suolaa, anna itkeä sen aikaa kun taikina lepää. Vuoraa uunivuoka leivinpaperilla, rasvaa hyvin. Käytin halkaisijaltaan noin 26 cm:n irtopohjavuokaa. Puristele kurpitsaraasteesta enimmät nesteet pois ja sekoita pannaritaikinaan, kaada taikina vuokaan ja paista uunin keskitasolla 200-asteessa noin puoli tuntia, laske lämpötila sitten 175-asteeseen ja jatka paistamista 15-30 minuuttia, kunnes pannari on kypsä.

Sienimuhennos:
150-200 g tuoreita sieniä tai vastaava määrä asianmukaisesti käsiteltyjä
1 iso sipuli
1 valkosipulin kynsi
2 rkl luomuvehnäjauhoja
1 rkl luomusoijajauhoja
kuumaa vettä
(vege)kermaa
suolaa, musta- ja valkopippuria, ripaus kurkumaa
kookosöljyä paistamiseen

Silppua sienet ja sipulit pieniksi. Kuullota sipulia öljyssä pannulla kurkuman kera, lisää sienet ja paista hetki. Ripottele jauhot pannulle ja kääntele tasaisesti sekaisin. Paista hetki, lisää sitten hieman kuumaa vettä ja keitä kokoon (seos suurustuu). Lisää mausteet ja kerma, maista ja tarjoa pannarin kylkiäisenä.

Pst! Kuka arvaa mitä alla olevassa kuvassa oikein on tekeillään?

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Uunipäivän satoa

Olen niitä ihmisiä, jotka uskovat pohjattomasti suurten muutosten koostuvan lukemattomista pienistä teoista -  yleensäkin kaiken suuren pohjaavan pienen pieniin osasiin, jotka yhdessä saavat aikaan merkittävän kokonaisuuden. Joetkin saavat alkunsa pienistä puroista, jotka kuljettavat veden lopulta valtaviin meriin. Tähän uskomukseen perustuu myöskin energianatsiuteni - minimoimalla kulutustani pyrin painamaan mahdollisimman vähän kerskakulutuksen kaupungeissa - ja mielestäni sähköuunin lämmittäminen vain yhtä tekelettä varten on harmillisen energiaatuhlaava teko. Joten kun meillä lämmitetään uunia (mitä raakapainotteisen ruokavalioni vuoksi ei kovinkaan usein tarvitse tehdä) pyrin valmistamaan sitten syötävää enemmänkin. Jääkaapissa odotti sieniä, tofua ja soijajugurttia juurikin sopivasti piirasta varten, ja kysäistessäni armaalta siipaltani, haluaisiko hän jotain makeaa leivosta, tuli vastaus kuin apteekin hyllyltä - eikä lainkaan yllättäen: mutakakkua. Vaikka uunitetut makeat leivonnaiset ovat alkaneet kalveta suussani raakaleivosten lyömättömyydelle, tuli tästä mutakakusta kuitenkin erittäin hyvä. Aiemmin olen ollut pettynyt vegaanisten mutakakkujen epämutaisuuteen, mutta tässä ei sitä ongelmaa ollut. Syntisen hyvää - ja tahmeaa.

Syksyinen tofu-sienipiiras:
2½ dl luomuspeltti- ja grahamjauhoja
1 dl luomukaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
0,75 dl öljyä (käytin sulaa kookosöljyä)
1 dl vettä

noin 200 grammaa tuoreita sieniä tai vastaava määrä asianmukaisesti käsiteltyjä
sipuli
½ pkt tofua (käytin marinoitua, luomu)
3 dl maustamatonta luomusoijajugea
½ tl currya
suolaa, mustapippuria

Tee pohja sekoittamalla kuivat aineet keskenään, lisää öljy, sekoita, lisää vesi ja sekoita tasaiseksi taikinapalloksi. Anna hetki levähtää, painele öljyttyyn piirasvuokaan (noin 25 cm) tai kauli ensiksi leivinpaperilla parin millin paksuiseksi ja asettele vuokaan. 
Viipaloi asianmukaisesti käsitellyt sienet. Viipaloi tai halutessasi silppua sipuli. Siirrä sienet ja sipulit kulhoon, lisää curry ja ripaus suolaa, sekoita niin, että mausteet leviävät kaikkialle. Murenna tofu haarukalla ja sekoita soijajugurtin sekaan. Rouhi sekaan reilusti mustapippuria ja makusi mukaan suolaa. Asettele sieni-sipuli -seos piiraspohjan päälle ja kaada tofu-juge -seos päälle tasaisesti. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 30 minuuttia. 

Paras mutakakku (maidoton, munaton)
175g rasvaa (mitä haluaa käyttää, kookosöljy sopii hyvin)
2 tl vaaleaa siirappia tai hunajaa
2½ dl intiaani- tai palmusokeria
1 dl kaakaojauhetta
2½ dl erikoishienoja luomuspelttijauhoja
1 1/4 dl vegekermaa (käytin vettä)
noin ½ dl rouhittua kaakaomassaa tai erittäin tummaa suklaata
1 tl leivinjauhetta
½ tl aitovaniljaa
ripaus suolaa

Sulata rasva kattilassa, siirrä pois hellalta ja lisää siirappi/hunaja. Lisää sokeri, suola sekä vanilja, sekoita. Lisää haaleaan, lämpimään seokseen vuorotellen kaakao, jauhot, joihin leivinjauhe on sekoitettu, neste ja viimeiseksi rouhittu kaakaomassa, sekoita kunnes taikina on tasaista. Levitä taikina halkaisijaltaan 20-senttisen irtopohjavuokaan, jonka pohjalle on pingotettu leivinpaperi ja paista kakkua 175-asteisen uunin alatasolla 15-20 minuuttia. Kakun on tarkoitus jäädä sisältä kosteaksi (ja mitä kosteampi sen parempi ;). Anna jäähtyä ja tarjoa vaniljalla maustetun vegekermavaahdon kera, on äärimmäisen hyvää myös jääkaappikylmänä seuraavana päivänä.

torstai 11. elokuuta 2011

Ruokaa rakkaalle

Galaksimatkaajan gojikierteet
Elokuu on siitäkin jännä kuukausi, että monet, kovin monet toverini viettävät sen aikana vanhenemisjuhliaan, ja niin teen muuten minäkin. Siippani kuului tähän ikääntyvien kaartiin menneenä maanantaina, joten hellin häntä hieman raaemmilla ruuilla. Eipä siinä, eihän vastaavaan hellimiseen välttämättä synttäreitä taustalle tarvitsisikaan, mutta pääasia nyt lieneekin se, että hyvin kulkeutui sapuskat kädestä suun kautta vatsaan, ja se on muuten kunnia - siippani kun kuuluu ruuan suhteen hieman tarkkaavaisempaan (lue: nirsompaan) ryhmään ;)  Jos tie sydämeen käy vatsan kautta, kannattaa ehdottomasti kokeilla raakaherkkuja.

Aamu aloitettiin siis lempeästi pähkinäisellä jugurtilla, jonka ihanuuden olin aivan unohtanut. Ohjeessa mukailin tätä aiemmin tekemääni versiota, mutta kertaan ainekset vielä tähän, sillä muutoksia tuli ja lopputulos oli (tälläkin kertaa) pettämätön. Päivänsankarin kommentit sisälsivät ylistyksen lisäksi julkaisemiskelvottomia sanoja. Sauvasekoittimen kestävään kuppiin heitetään siis: noin desi liotettuja cashew-pähkinöitä, 3 liotettua taatelia vesineen, pala banaania, 1 tl lucumaa, ½ tl aitovaniljaa, ripaus kanelia ja taateleiden liotusvettä sopivasti samalla, kun soseutetaan.

Uunitetun täytekakun sijaan kahvipöytää koristi minttuinen suklaakakku, johon yritin saada hieman pätkismäistä tuntua, jolloin kaakaovoi toi täytteeseen juuri sopivan jämäkkyyden jäähtyessään. Alunperin tarkoitus oli tehdä halkaisijaltaan 20 cm:n kakku, mutta kun pohjataikinaa näyttikin riittävän löin sen 26 cm:n irtopohjavuokaan. Arviointikykyni petti kuitenkin täytteen teossa, joten tästä tuli vähän tuollainen lätty, mutta muuntelin täytteen ohjetta hieman isommaksi, jospa seuraavalla kerralla itsekin saisin muhkeamman lopputuloksen.

Pätkiskakku:
pohja:
4 dl pähkinöitä (käytin hasselia ja mantelia)
3 viikunaa
4 taatelia
ripaus suolaa

täyte:
2 avokadoa
2 banaania
n. ½ dl sulatettua kaakaovoita
3 rkl sulaa kookosöljyä
1 iso rkl kaakaojauhetta
(½-1 rkl carobia)
1 rkl lucumaa (lesitiiniä, tocoa ja macaa)
ripaus kanelia ja suolaa
kuivahedelmien liotusvettä

Liota pähkinöitä ja kuivahedelmiä erillisissä astioissa yön yli tai vähintään muutama tunti. Kaada pähkinöiden vesi pois, mutta säästä hedelmien vesi. Tee pohjataikina vähän kerrallaan laittamalla vuorotellen pähkinöitä ja hedelmiä. Painele taikina leivinpaperilla vuorattuun 26 cm:n irtopohjavuokaan. 

Laita täytteen ainekset blenderiin (tocoa ja lesitiiniä lukuunottamatta) ja surauta soseeksi. Lisää vettä niin, että saat helposti levitettävän tahnan, itse laitoin ehkä desin tai puoli (lisää myös toco ja lesitiini). Surauta sekaisin ja levitä pohjan päälle, koristele. Laita hetkeksi pakastimeen jähmettymään, siirrä sitten jääkaappiin pariksi tunniksi.

Kun uhria a.k.a siippaa on ruokittu onnistuneesti vuoden aikana silloin tällöin raakaleivoksilla on aika kypsä sille, että uskaltaisi tarjota jo jotain ehkä hieman erilaisempaa kunnollista ruokaa, joten kipaisin kaupungilta hieman aineksia ja tekaisin raakaruokatapahtumasta tuttuja wursteja. Kävi kaupaksi, vaikka innostuinkin heittämään sekaan hieman liikaa kelp-levää, jonka äärimmäisen esiintunkeva levän maku ei välttämättä miellytä kaikkia, onneksi mausteinen soossi kuitenkin hillitsi tuota merellistä makua.
Nori-Wurstit:
5 arkkia norilevyjä (raakoja, esim. Urtekram)
0,75 dl liotettuja cashewpähkinöitä
1,5 dl liotettuja aurinkokuivattuja tomaatteja
1/2 dl kuorittuja hampun siemeniä
ripaus chiliä 
suolaa ja mustapippuria maun mukaan
½ tl curryä (maun mukaan)
3 rkl oliiviöljyä
1/2 tl suolaa
tomaattien liotusvettä

Kaada pähkinöiden ja tomaattien liotusvesi pois, säästä jälkimmäinen. Laita ainekset blenderiin ja soseuta, lisää vettä pikkuhiljaa kunnes saat sopivan koostumuksen, maistele mausteet kohdilleen. Kostuta nori-levy hyvin, laita täytettä sille ja rullaa wurstiksi. Itselläni täyte riitti viiteen rullaan.

maanantai 8. elokuuta 2011

Hittismuuti x 2 + pihvejä + ensimmäinen blogihaaste = wall of text


Elokuu hiipi luokse vaivihkaa, tuoden tänne pohjolaan jo viileän tuulen henkäyksen. Onneksi loppukesä on vielä erilaisten luonnon antimien parasta satokautta, joten luonnollisesti vadelmat, viinimarjat ja mustikat täyttävät pakastinta ja sienikausikin on käsillä.

Blenderin pauhatessa päivittäin keittiössä, on tuttujen makujen välillä kehkeytynyt uusiakin, erittäin päräyttäviä klassikon aineksia, joita en voi olla jakamatta. Ensimmäinen ei liity pätkääkään tähän Suomen satokauteen, mutta c'mon, mangoa nyt voisi syödä vaikka päivittäin makunsa puolesta (jos se olisi lähituote). Sentään hampunsiemenet olivat kotimaisia!


Hamppuinen mangounelma
reilusti pakastettua mangoa
½ pakastettu banaani
vihreää
1/4 tl aitovaniljajauhetta
(riisiprodea, maca&lucu, toco, lesitiini)

Tee hamppumaito. Laita vihreät, hedelmät ja vanilja blenderiin (foodeista muut paitsi toco ja lesitiini), kaada päälle hieman hamppumaitoa ja blendaa kaikki sileäksi. Lisää loput maidot (ja foodit) ja surauta sekaisin, nauti!

Alkukesästä Jyväskylässä pyöriessäni vierailin tiuhaan myös Shasalla. Jo aiemmin hehkutin tuolloin juomaani mustaherukkaista smoothieta, ja valehtelematta olen edelleen sitä mieltä, että se liittyi saman tien makunystyröitäni eniten kutkuttaviin smuutijuomiin, niiden kymmenen muun äärimmäisen hyvän klassikon seuraan, mutta mitä muutakaan voi olettaa kun INCI koostuu tuosta eräästä lempimarjastani yhdistettynä kermaiseen cashew-pähkinään? Tekisin todellakin vääryyttä, mikäli en jakaisi tätä laittoman hyvää ohjetta nyt, kun anoppilakanditaatin mustaherukkapensaat kantavat oksat vääränä marjaa. Osan marjoista voi korvata mustikallakin.



SIMPAUTTAJA

1 dl mustaherukoita
1 dl cashew-pähkinöitä
1 pakastettu banaani (laitoin ½)
1 rkl goji-marjoja
1 tl mesquitea

Liota gojeja vedessä hetken aikaa ja heitä kaikki blenderiin (gojit vesineen). Perfecto viilentävä, mutta erittäin ruokaisa kesäherkku!

Jotta kellekään ei nyt jäisi käsitystä, että syön vain ja ainoastaan erilaisia variaatioita smuuteista ja hamppumaidosta, voisi postata välillä jotain muutakin. Tein ensimmäistä kertaa raakapihvejä, ja olin kokeiluuni varsin tyytyväinen. Ohje on kokeiluannos, ja siitä tulee noin kaksi isompaa pihviä, mikään ei tietenkään estä pyörittelemästä palleroiksi, joita massasta tulisi luonnollisesti enemmän.

Bataatti-porkkana -pihvit 
pala (noin 1/5 keski-isosta) bataatista
1 pieni porkkana
1-2 rkl pähkinämaidon tekemisestä jäänyttä massaa
2 aurinkokuivattua tomaattia
kourallinen varsisellerinlehtiä (jos tykkää)
loraus (macadamia)öljyä
suolaa, mustapippuria, jauhettua valkosipulia (tuorekin käy), reilusti juustokuminaa, kurkumaa..

Kuori bataatti ja pilko porkkanan kera blenderiin. Heitä muut ainekset sekaan, surauta massaksi, maista ja mausta. Mikäli blenderin tehot ei riitä, lisää hieman vettä, mutta mahdollisimman vähän. Ota massasta haluamasi kokoisia nokareita, purista enimmät nesteet pois ja lastaa vaikkapa leivinpaperille. Kuivatin näitä 40-asteisessa uunissa salaatin teon ajan, eli vain hetken aikaa, ei siis ole lainkaan välttämätöntä. Söin pihvit idätetyn quinoan ja tofusalaatin kera.

Ihastuttava blogitoverini, kaimani, hiusvärikaksoseni Anni heitti minua blogihaasteella, joten teenpä sen tähän loppuun, kun se ei kovin monimutkaiselta ja pitkältä vaikuttanut - kolmeen kysymykseen vastaaminen ei ehkä ole liikaa pyydetty, sen sijaan eteenpäin heittämisen jätän välistä. Tehkää toki, mikäli mielitte, pakkotoimiin en ryhdy.

Kuva täältä

1. Lempiväri? Ehm, noin suurinpiirtein kaikki ajateltavissa olevat värit? Olen värifriikki, mutta eniten silmiäni hivelevät maanläheiset värit sekä kirkkaat, räiskyvät lämpimät sävyt. Vihreä kaikkine eri sekoituksineen, ruskea, oranssi, punainen, niistä on väripalettini tehty. En pidä kylmästä, joten viileät värit tai sävyt jäävät vastakohtiensa varjoon. Myöskään pastellisävyt eivät nappaa, eivät sitten ollenkaan.

2. Paikka, jossa haluaisit käydä? Niin että mikä niistä? Koko maailma, taivas rajana? Kuten haasteen heittäjä totesi, olisi Nuuskamuikkusen elämässä jotain tavoiteltavaa. Erakkoluonteeni saattaisi saada rauhansa tien päällä - nähtiinhän se jo heinäkuun hitchhicking-roadtripillä - jolloin kotiin palaaminenkin tuntuu jälleen megalomaanisesti ihanammalta. Egypti, Kreikka, Uusi-Seelanti, here I come. Lontoon haluan myös nähdä, ja Saksaan, Alpeille sekä Venetsiaan on vielä päästävä. Tässäpä näitä aluksi, vain päällimmäisenä mieleen tulleet.

3. Lempiruoka? Oh my oh my, jos ruuasta on kyse niin tämä pikku possu on kuulolla. Olen äärimmäisen kaikkiruokainen, mitä nyt eläinkunta saa jäädä lautaseltani pois. Tämä on kyllä niitä ikuisuuskysymyksiä, joihin on mahdotonta saada täydellistä vastausta - kaikenlisäksi ruokamieltymykseni muuttuvat koko ajan. Yksinkertaisimmillaan popsin avokadoa tai pähkinöitä hyvän suolan kera hullunkiilto silmissä, mutta sanotaan nyt, että aivan tavallinen kotiruoka, siipan tekemä intialainen ruoka, sosekeitot, tofu- ja tomaattiruoat, tuore kotitekoinen leipä ja raakawurstit.

"Tämän halusitko minulle opettaa/ tämänkö tahdoin nähdä
kun kävelimme pimeässä peläten ja viluissamme
aina rantaan asti.
Taivaalla ei kuuta näy/ onhan silti tähdet
on vielä kesä mutta kohta on syksy."
CMX - Elokuun Kruunu