sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Runebergin tortut


Runebergin kunniaksi syötävät tortut jakavat ehkäpä perinneleivoksista eniten mielipiteitä, sillä ainakin kaupan torttujen ylenmääräinen punssiarominen kostutus maistuu monen suussa liian karvaalta. Vegaanina kaupan tortut jäävät tietysti hyllyyn, sillä munatta niitä ei löydä ja onpa niinkin, että itse leipoen tortuista saa maukkaampia, sillä karvasmanteli- tai alkoholipitoista aromia voi säätää omaan suuhun sopivaksi. 

Runegergin tortut onnistuvat maidottomana ja munattomana ongelmitta. Minä käytin niin taikinaan kuin kostutukseenkin (jonka tein laimennetulla kahvilla) maltillisesti karvasmanteliaromia, enkä kehdannut vain näitä varten ostaa paketillista tomusokeria, joten tein valkean koristerenkaan Sunnuntain Vispistä, jota maustoin tilkalla sitruunamehua ja kookosöljyä. Tein tortut muffinivuokaan, jolloin taikina riitti yhdeksään melko matalaan leivokseen, oikeaan torttuvuokaan tehtynä taikinasta tulisi ehkä kuusi. 

Runebergin tortut
munaton, maidoton

1 dl öljyä
1 dl intiaanisokeria
1 dl maustamatonta luomusoijajugea
1,5 dl spelttijauhoja
1 dl piparinmuruja (tai muita keksejä muruna)
0,5 dl korppujauhoja
1 dl mantelirouhetta
1 dl vahvaa kahvia
1 tl kardemummaa ja kanelia (ei pakollinen, jos käytät piparimurua)
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
2 tippaa karvasmanteliöljyä

kostutukseen: laimennettua kahvia + 1 tippa karvasmanteliöljyä (tai punssia)

koristelu: 2,5 dl tomusokeria + 1 rkl sitruunamehua TAI
1 prk Sunnuntai Vispi (vatkattuna) + 1 tl kookosöljy + 1 tl sitruunamehu
 JA vadelmahilloa tai muuta mieleistä hilloa

Laita uuni lämpeämään 190-asteeseen. Sekoita taikinan kuivat aineet. Sekoita keskenään öljy, jugurtti, kahvi ja karvasmanteliöljy. Yhdistä nesteet kahdessa erässä jauhoihin ja sekoita tasaiseksi. Jaa torttu- tai muffinipellin koloihin ja paista 20-25 minuuttia. Anna torttujen jäähtyä.
Kostuta jäähtyneet tortut mieleisiksi. Kaiva lusikalla keskelle pieni kolo. Täytä kolo hillolla ja pursota reunoille tomusokeri- tai vispirengas.
VINKKI: Voit jo ennen uunitusta upottaa torttujen keskelle teelusikallisen hilloa, jolloin sisällyksestä tulee erityisen mehevä ;)

Suunnitteilla on jo raa'atkin Ruuneperit!

6 kommenttia:

  1. Namskis,olin ihan unohtanut että Runebergin päivä lähestyy...

    VastaaPoista
  2. Itse asiassa en ole kertaakaan puhaltanut tuohon, se saapui meille Lappeenrannasta perintönä.
    Kaunis soitin ihan esineenäkin, ja ääni on mahtava!

    VastaaPoista
  3. Moi Anni, ihanan näköisiä leivoksia! Itse sanon niitä itsepintaisesti Fredrika-leivoksiksi, lienee seuraamusta feministisen kirjallisuudentutkimukseen erikoistumisesta. Jokaisen menestyneen ja herkkusuun kirjailijamiehen takana on aina kekseliäs ja keittiötaitoinen vaimo. ;) Olen saanut viestisi, vastaan siihen pian kun Ravintolapäivän FAKE CAKE-hässäkät ovat ohitse! Kuulin jo facebookissa, että projekti on edennyt käytäntöön asti... Aivan ihanaa! <3

    VastaaPoista
  4. Yaelian, todellakin namskis, itse tehdyt tortut ovat niin hyviä :)

    Milka, totta, foni on kaunis niin ulkomuodoltaan kuin ääneltäänkin. Instrumenttien aatelia.

    Jutta, kiitos! Hyvä pointti, onhan se hölmöä nimetä leivos syöjän eikä luojan mukaan. Olet niin oikeassa, kaiken takana on nainen ;) Älä kiirehdi vastaamisen kanssa, tiedän kyllä, että sinulla on siellä tekemistä ravintolapäivän kanssa. Ihanalta vaikuttaa teidän kakkuhuijaus! Olen kyllä itsekin innoissani projektin kanssa! Kiitos siitä kuuluu sinulle :)

    VastaaPoista
  5. Eiköhän niitä torttuja syöneet molemmat Runebergit, sekä Frederika että Johan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta Johan ei niitä tiettävästi leiponut... :)

      Poista