sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Runebergin tortut


Runebergin kunniaksi syötävät tortut jakavat ehkäpä perinneleivoksista eniten mielipiteitä, sillä ainakin kaupan torttujen ylenmääräinen punssiarominen kostutus maistuu monen suussa liian karvaalta. Vegaanina kaupan tortut jäävät tietysti hyllyyn, sillä munatta niitä ei löydä ja onpa niinkin, että itse leipoen tortuista saa maukkaampia, sillä karvasmanteli- tai alkoholipitoista aromia voi säätää omaan suuhun sopivaksi. 

Runegergin tortut onnistuvat maidottomana ja munattomana ongelmitta. Minä käytin niin taikinaan kuin kostutukseenkin (jonka tein laimennetulla kahvilla) maltillisesti karvasmanteliaromia, enkä kehdannut vain näitä varten ostaa paketillista tomusokeria, joten tein valkean koristerenkaan Sunnuntain Vispistä, jota maustoin tilkalla sitruunamehua ja kookosöljyä. Tein tortut muffinivuokaan, jolloin taikina riitti yhdeksään melko matalaan leivokseen, oikeaan torttuvuokaan tehtynä taikinasta tulisi ehkä kuusi. 

Runebergin tortut
munaton, maidoton

1 dl öljyä
1 dl intiaanisokeria
1 dl maustamatonta luomusoijajugea
1,5 dl spelttijauhoja
1 dl piparinmuruja (tai muita keksejä muruna)
0,5 dl korppujauhoja
1 dl mantelirouhetta
1 dl vahvaa kahvia
1 tl kardemummaa ja kanelia (ei pakollinen, jos käytät piparimurua)
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
2 tippaa karvasmanteliöljyä

kostutukseen: laimennettua kahvia + 1 tippa karvasmanteliöljyä (tai punssia)

koristelu: 2,5 dl tomusokeria + 1 rkl sitruunamehua TAI
1 prk Sunnuntai Vispi (vatkattuna) + 1 tl kookosöljy + 1 tl sitruunamehu
 JA vadelmahilloa tai muuta mieleistä hilloa

Laita uuni lämpeämään 190-asteeseen. Sekoita taikinan kuivat aineet. Sekoita keskenään öljy, jugurtti, kahvi ja karvasmanteliöljy. Yhdistä nesteet kahdessa erässä jauhoihin ja sekoita tasaiseksi. Jaa torttu- tai muffinipellin koloihin ja paista 20-25 minuuttia. Anna torttujen jäähtyä.
Kostuta jäähtyneet tortut mieleisiksi. Kaiva lusikalla keskelle pieni kolo. Täytä kolo hillolla ja pursota reunoille tomusokeri- tai vispirengas.
VINKKI: Voit jo ennen uunitusta upottaa torttujen keskelle teelusikallisen hilloa, jolloin sisällyksestä tulee erityisen mehevä ;)

Suunnitteilla on jo raa'atkin Ruuneperit!

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Mausteinen tofu-porkkanakeitto

Chilin, inkiväärin ja kookoksen liitto on pettämätön ja harmoninen, sillä kookoksen pehmeys tasapainottaa tulisten mausteiden särmikkyyttä aikaansaaden lempeän maun. Seuraava keitto on helppoakin helpompi arkiruoka, mutta mausteidensa ansiosta vienosti eksoottinen ja lämmittävä.

Kookoksinen tofu-porkkanakeitto  
kahdelle

2 - 3 porkkanaa
1 pkt (250 g) maustamatonta luomutofua
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
pala tuoretta inkivääriä
pätkä tuoretta chiliä tai vastaava määrä jauhettuna
0,5 tl kurkumaa
musta- ja valkopippuria
suolaa
1 rkl kookosöljyä
2 dl kookosmaitoa
noin 2 dl vettä

Silppua sipulit ja chili. Kuori ja silppua inkivääri. Kuori ja paloittele porkkanat, kuutioi tofu. Sulata kookosöljy kattilassa ja kuullota sipuleita, chiliä, inkivääriä ja kurkumaa hetki. Lisää porkkanat ja kuullota pari minuuttia. Lisää sitten vesi ja keitä porkkanat kypsiksi. Lisää tofu, suolaa ja pippuria sekä lopuksi kookosmaito, maista ja lisää mausteita jos tarvii. Kuumenna vielä ennen tarjoilua.

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Porkkana-appelsiinineliöt

  Appelsiineja ja Hunajaa -blogissa leivottiin jokunen aika sitten ihania appelsiini-porkkana-inkiväärineliöitä, jotka pitivät jo nimessään sisällään lempismoothieainekseni. Appelsiinin, porkkanan ja inkiväärin liitto on missä tahansa yhteydessä toimiva, joten pitihän noita neliöitä kokeilla itsekin.

En aivan noudattanut alkuperäistä ohjetta, vaan käytin aineksia, joita kaapeista löysin. Lopputuloksessa ei kuitenkaan ole moittimista. Nämä ihanan aurinkoiset raakakeksit ovat parhaimmillaan hyvän teen seurana.

 Aurinkoneliöt

3 porkkanaa
noin 2-3 cm:n pätkä tuoretta inkivääriä
1 luomuappelsiini kuorineen ja mehuineen
1 dl idätetyistä tattareista jauhettua jauhoa
1 dl mantelimaidon tekemisestä jäänyttä massaa
1/2 dl kookosjauhoa
1 rkl (avokado)öljyä
3/4 tl psyllium-jauhetta
1/2 dl vettä
ripaus kanelia
mieleistä makeutusta (käytin teelusikan kärjellisen steviaa ja 1 tl hunajaa)

Kuori ja raasta porkkanat ja inkivääri hienoksi raasteeksi. Purista appelsiinista mehut ja raasta kuori. Sekoita kaikki ainekset hyvin keskenään, halutessasi tasaista massaa käytä blenderissä, ja levitä taikina kuivurille tai leivinpaperille uunipellille noin 1/2 - 1 cm:n paksuiseksi levyksi. Vedä taikinapyörällä tai veitsellä levy neliöiksi. Kuivata yön yli (uuninluukku raollaa, pienin mahdollinen lämpö), käännä neliöt ja kuivattele hieman lisää niin, että saat mieluisen rakenteen, joko rapeita tai hieman pehmeitä keksejä.

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Lämmittävää pakuria

Tähän vuodenaikaan kun hanget hipovat ikkunanpieliä ja kirpakka ulkoilma huurtaa ripset, löydän usein itseni haaveilemasta talviunille käpertymisestä karhujen, siilien ja muiden unisten eläinten tapaan. Sängyn sekä peiton pehmeys ja lämpö vetävät aamuisin puoleensa niin paljon lujemmin kuin niiden ulkopuolella olevan maailman kovuus ja kylmyys. Melankoliaan ei kuitenkaan ole vaipuminen, sillä pakkaspäivien valkeus on mitä kauneinta ulkoiluaikaa ja ollaanhan sitä jo voiton puolella: joko olette huomanneet miten paljon päivät ovat jo pidenneet? 

Aamun vilpoisuus tai ulkoilun kohmettamat sormet lämpenevät kaakaolla, joka on valmistettu hurjan ravitsevista aineksista terveysguru David Wolfen ohjetta mukaillen. Kotikeittiössä ei oikeastaan ole yhtä ja samaa reseptiä tälle juomalle (joka on saanut nimekseen Wolfe, alkuperäislähdettä kunnioittaen), vaan se vaihtelee tarpeen mukaan - milloin sisältäen tulisuutta, milloin hamppuproteiinia, milloin mitäkin. Mittasuhteetkin vaihtelevat, mutta kokeilemalla löydät omasi.


Wolfe (reilu annos)
pakuriteetä (neljästä desistä jopa litraan, oman maun mukaan)
0,75 - 1dl cashew-pähkinöitä liotettuna
2rkl kaakaojauhetta (tai puolet carob-jauhetta)
1rkl kaakaonibseja
1 rkl goji-marjoja
1rkl kookosöljyä
1rkl macaa
1rkl lucumaa
1rkl hunajaa
ripaus kanelia ja muskottipähkinää
vaniljaa

Laita kaikki ainekset blenderiin ja lisää lopuksi lämmin pakuritee. Blendaa ja nauti! 
Mikäli käytössäsi ei ole hyvin tehokasta blenderiä, suosittelen soseuttamaan ensiksi liotetut pähkinät, nibsit ja gojit sauvasekoittimella ja vasta sitten blendaamaan. Toki juoma onnistuu myös pelkästään sauvasekoittimella.

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Kaalikääryleet goes RAW


Kaalikääryleet ovat eräitä all-time-favourite -ruokiani, mutta hävyttömän harvoin niitä tulee tehtyä, sillä vaikka tekeminen helppoa onkin, on se työvaiheiden runsaudessaan aikaavievää puuhaa. Nyt löytyi ratkaisu siihenkin, ja hommasta selviää murto-osa-ajasta.

Magnus postasi jokin aika sitten kiehtovan kaalikääryleiden ohjeen, jota oli pakko päästä kokeilemaan. Kun siippa sitten eräänä päivänä kaupasta tullessaan toi pahaa aavistamattomana suomalaisen luomukiinankaalin, oli peli selvä ja kaalin kohtalo minun käsissäni. Hieman sovelsin ohjetta ja korvasin puolet täytteen pähkinöistä iduilla, ja oikein hyvää tuli niinkin. Kaalta (kaikissa muodoissaan ja lajikkeissaan) kuluu tässä keittiössä muutenkin varmaan enemmän kuin kymmenessä suomalaisessa keskivertokeittiössä yhteensä, vaikka monet pitävät sitä raakana huonosti sulavana ja kilpirauhaselle haitallisena (jos siihen on taipumusta), mutta taitaa olla, että vuosien saatossa tämä polttouunivatsa on jo niin tottunut raakaan kaaliin, ettei siitä enää koidu minkäänlaista vaivaa.


Kaalikääryleet (raw)
noin 7 kpl
6-7 kiinankaalin lehteä
sitruunamehua
suolaa

Täyte:
1 dl pähkinäsekoitusta
1 dl (quinoan tai linssien) ituja
2 dl pilkottua kiinankaalta
2 liotettua aurinkokuivattua tomaattia
0,5 dl sieniä (tarpeen mukaan käsiteltynä)
pieni pala (puna)sipulia
1 tl suolaa
roheesti mustapippuria
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl sitruunamehua

Liota pähkinöitä yön yli tai useampi tunti, kaada sitten liotusvesi pois.
Huuhtele kiinankaalin lehdet, ravistele enimmät vedet pois. Pirskota pinnalle sitruunamehua ja suolaa, kauli lehdet pehmeiksi, kts. tarkemmin täältä. Blendaa kaikki täytteen ainekset blenderissä, täytteen ei kuitenkaan tarvitse olla aivan tasaista. Levitä noin ruokalusikallinen täytettä kullekin lehdelle ja rullaa kääryleeksi. Tarjoa lisänä kastiketta:


kourallinen pähkinäsekoituksta (liotettuna)
3 aurinkokuivattua tomaattia liotettuna
kourallinen sieniä
2 taatelia liotettuna
pala sipulia
1 rkl sitruunamehua
1 tl suolaa
1-2 dl vettä

Liota aurinkotomaatteja ja taateleita noin desissä vettä parin tunnin ajan. Laita kaikki ainekset sauvasekoittimen kulhoon tai blenderiin (aurinkotomaatit ja taatelit vesineen) ja blendaa tasaiseksi. Lisää vettä niin, että saat halutun rakenteen.


keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Bataatti-papuruoka

Mausteiset, etnovivahteiset ruoat ovat tässä keittiössä kovaa huutoa, vaikka kotimaisuus toki painaa vaakakupissa paljon. Talvi ei vieläkään ole oikein päässyt kunnolla oikeuksiinsa, vaikka eilen päästiinkin lähemmäs kymmentä pakkasastetta, mutta kyllä lumipeite ja Oulun merellinen viima saavat välillä sisuskalutkin hytisemään. Onneksi hyvä ruoka sulattaa syväjäädytettyjen sormien ohella sydämenkin, kuten alla oleva bataatin pehmittämä, mausteinen papupata. ;)

Bataatti-papuvuoka (noin 4:lle)
1 ISO tai noin 1½ keskikokoista bataattia
kookosmaitoa
suolaa
ripaus muskottipähkinää

noin 3 dl keitettyjä papuja (käytin kikherneitä ja kidneypapuja)
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
toleranssinmukainen pätkä tuoretta chiliä ja inkivääriä
(kookos)öljyä
1 tl garam masalaa, kurkumaa, currya ja juustokuminaa
ripaus jauhettua korianteria
mustapippuria
1 rkl tomaattipyrettä
1 dl kookosmaitoa
suolaa
korppujauhoja (käytin vaaleaa soijarouhetta) vuoan pinnalle
  1. Kuori bataatit ja keitä ne pehmeiksi suolalla maustetussa vedessä. Valuta keitinvesi talteen. Muussaa bataatti kookosmaidon kera sähkövatkaimella tai perunasurvimella. Mausta suolalla ja ripauksella muskottipähkinää.
  2. Silppua sipulit ja chili, hienonna inkivääri.
  3. Kuumenna öljy pannulla ja lisää valkosipuli, chili, inkivääri, garam masala, kurkuma ja curry. Kuullota, kunnes mausteinen tuoksu alkaa irrota. Lisää pannulle sipulisilppu, kuullota hetki ja lisää hieman bataattien keitinlientä. Hauduta hetki.
  4. Lisää pannulle pavut, kookoskerma ja tomaattipyre sekä tilkka vettä. Hauduttele miedolla lämmöllä, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. Mausta suolalla, juustokuminalla, pippurilla ja korianterilla.
  5. Kaada papuseos uunivuoan pohjalle ja levitä bataattisose päälle. Tasoita pinta ja ripottele päälle vielä 1-2 rkl korppujauhoja. Paista vuokaa 200 asteisen uunin keskitasolla noin 30-50 min, kunnes pinta on saanut hiukan väriä.
Anna bataatti-papuvuoan vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Luonnonkosmetiikka: hennavärjäys

Luonnollisempi punapää
Olen mieleltäni punapää, vaikka luonto yrittääkin väittää vastaan muistuttamalla aika-ajoin maantienharmaalla juurikasvulla. Samasta syystä olen myös hiusväriaddikti ja peittääkseni tuon tympeän vaaleahkon tyven joudun noin kerran kuukaudessa tai parissa uusimaan kuontaloa jollain punaisen sävyllä. Vuosien ajan käytin markettivärejä, mutta viime kevättalvella niiden kemikaalimäärät alkoivat ahdistaa, joten päätin siirtyä luonnollisempiin aineisiin - olkoonkin, että se tarkoitti jäähyväisiä kirkuvan punaiselle harjalle. 

Luonnonvärejä valitessaan on syytä olla tarkkana, sillä nekin voivat sisältää aivan luonnottomia kemikaaleja, vaikka tököttiä markkinoitaisiinkin "luonnollisena". Todellisuudessa sitä luonnollista ainesosaa saattaa olla häviävän vähäinen määrä - sekin usein synteettisenä. Aloitin hennaurani Santen Natural red -värillä, ja tulos oli mitä odotinkin: luonnonpunainen, eli sellainen oranssihtava, tai kuten äitini sanoi ketunpunainen, mikä tietysti kelpasi - onhan kettu voimaeläimeni. Sittemmin siirryin hieman edullisempaan Mac Urth -merkin sävyyn voimakkaan punainen, joka on puhdasta hennaa ja jota olen nyt käyttänyt säännöllisen epäsäännöllisesti kesästä saakka ja tulen todennäköisesti käyttämään jatkossakin. IHerbistä tosi löysin tällaisen vastustamattoman näköisen kettuhennan, joka saattaa päätyä seuraavaksi kokeiluun. PS! Koodilla POY201 ensimmäisestä tilauksesta 5 dollaria alennusta!


 Halo-blogista löytyy erittäin hyvät ohjeet hennavärjäykseen, joten en tee käytännön asioista omaa kirjoitusta, mutta sen sijaan kerron muita kikkoja. Hennahan kerrostuu hiukseen siten, että mitä useampi värjäyskerta on takana, sitä voimakkaampi värjäystulos on. Esimerkiksi tuo kesän ketunpunainen on tällä hetkellä selkeästi voimakkaamman punainen. Itse värjäysmassan tekeminen on myös joka kerta jännittävää keittiökemiaa, sillä hennajauheeseen sekoitettavaksi nesteeksi käy niin punaviini, kahvi kuin yrttiteekin, jotka kaikki antavat oman säväyksensä lopputulokseen. Viimeksi käytin nesteenä äidin keittämää makeuttamatonta marjamehutiivistettä, jota tuunasin keittämällä seassa kurkumaa ja neilikkaa sekä lopuksi lisäämällä reilusti sitruunamehua, sillä hapan tehostaa hennan värjäävää vaikutusta. Lisäsin myös noin ruokalusikallisen indigoa eli ns. mustaa henna. Vaikutusaika värillä on hiuksista ja sävystä riippuen 1-2 tuntia, minä olen aina pitänyt lähemmäs tuota kahta tuntia.

Tyvi ennen, tyvi jälkeen


Monet kokevat savimaisen hennamassan levittämisen haastavaksi, mutta kun tekniikan kerran oppii alkaa se sujua helpommin. Minulla on käytettävissäni oma personal hairdresser, siis äiti, joka on kärsivällisesti punannut hiukseni monen vuoden ajan, ja helpoimmin levitys tapahtuukin kaverin avulla, mutta ominkin käsin selviää. Massasta kannattaa tehdä riittävän notkeaa mielummin kuin kovin paksua, sillä notkeampana se levittyy helpommin eikä lähde murenemaan ja siten varisemaan lattialle. Kokemuksen kautta oikean koostumuksen oppii tuntemaan. 

Kaiken kaikkiaan henna on oman kokemukseni mukaan oiva vaihtoehto kemikaalikyllästetyille markettiväreille. Se on usein myös halvempaa ja kestää hiuksissa pidempään haalistumatta.

torstai 5. tammikuuta 2012

Vegaanivohvelit

Ennen joulua olin Prisman joulukalenteriarvonnan aktiiviosallistuja ja täytin lähes joka päivä lipukkeet niin omalla kuin siipan ja äidinkin nimellä. Yksi lipuke sattui olemaan taianomainen ja toi äidilleni vohveliraudan - jes, voitto se on sekin! Uusi rauta pääsi heti käyttöön, eikä pöly ole vieläkään päässyt sen pinnalle laskeutumaan. 

Munaton lettu- tai vohvelitaikina kuulostaa monille mahdottomalta yhtälöltä, mutta jälleen ennakkoluulot voidaan kumota täysin väärinä. Kunhan vähän osaa soveltaa taikinan kanssa saa siitäkin aikaiseksi aivan rehelliset letut tai vohvelit. Jos taikina tarttuu pannuun tai paisto ei vain onnistu voi kokeilla seuraavia korjausmahdollisuuksia: a) lisää jauhoja, jos taikina on kovin löysää, b) lisää taikinaan öljyä, jos sitä ei ole tai on vain vähän/ lisää öljyä pannulle tai vohveliraudalle ja c) kokeile paistaa matalammalla lämmöllä. Myös Kamomilla konditoriassaan on tehnyt kattavan listauksen kananmunattomasta leivonnasta, johon kannattaa tutustua.


Seuraavat vohvelit eivät ole kyllästettyjä sokerilla, joten ne käyvät niin suolaisena kuin makeana suupalana, kun varioi täytteitä. Suolaiseen versioon laitoin pähkinämozzarellatahnaa, johon raastoin sekaan porkkanaa ja silputtua paprikaa sekä lisäksi oliiveja. Makeaan versioon käy perinteinen hillo-kermavaahtotäyte, mutta myös marjat ja hedelmät. Minä laitoin tuoreita viikunoita, ruusunmarjasosetta, banaania ja kookoskermasta vaahdotettua vaahtoa.

Vohvelit (noin 8-10 kpl)
maidoton, munaton

5-7 dl jauhoja (speltin puutteessa käytin graham- ja hiivaleipä)
1 rkl intiaanisokeria
0,5 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
5 dl vissyä/soijajuomaa
2 rkl öljyä
(tarvittaessa öljyä paistamiseen)

Sekoita keskenään kuivat aineet (laita aluksi vain 5 dl jauhoja, lisää tarvittaessa). Sekoita toisessa astiassa nesteet. Yhdistä nesteet muutamassa erässä jauhoihin koko ajan sekoittaen ja jätä taikina turpoamaan noin puoleksi tunniksi. Sekoita kertaalleen (lisää jauhoja jos taikina on kovin löysää), levitä taikinaa vohveliraudalle, levitä reunoille ja paista. Täytä valmiit vohvelit mieleisillä täytteillä.

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Pähkinäjuustoa ja viikunaa

Pähkinäjuuston tekeminen on ollut mielessäni jo jonkin aikaa, mutta tarvittavat pähkinät viipyivät postissa odottamattoman pitkän tovin. Kun ne vihdoin sitten saapuivat oli ensimmäinen käyttökohde enemmän kuin selvä ja simppeli ohjekin jo aikaa sitten bongattu Onneksi-Tiialta. Salaattipetinä toimii aika perus viherpohja tuunattuna hampunsiementofulla, mutta hienoisen jujun siihen tuo tuore viikuna, joka on löytänyt paikkansa salaateistani aiemminkin. Muutama rouhaisu mustapippuria ja kunnon loraus hyvää öljyä viimeistelee täyttävän rehulautasen.

Pähkinämozzarella

2 dl cashew- tai macadamiapähkinöitä
puolikkaan sitruunan mehu
0,5 tl suolaa
4 rkl ravintohiivahiutaleita

Liota pähkinöitä yön yli tai vähintään nelisen tuntia. Soseuta kaikki ainekset tehokkaalla sauvasekoittimella tai blenderillä - massan ei tarvitse olla aivan tasaista. Vältä kuitenkin lisäämästä vettä, jotta massa pysyy muotoiltavana (mutta hätätapauksessa voi tilkan lisätä, jos pähkinät eivät vaikuta muussaantuvan). Pyörittele pähkinämassa palleroiksi tai käytä vaikkapa levitteenä.

Pidemmän kaavan mukaan tehtynä voi massan hapattaa sekoittamalla siihen maitohappobakteerikapselin sisällön ja jättää sen kannelisessa astiassa vuorokaudeksi huoneenlämpöön ja vasta sitten pyöritellä palleroiksi. Tällöin mozzarellasta tulee juustomaisempaa.