sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Amarillo, Oulu 12.2.2012

Olen aika nihkeä ravintolassakävijä. Syitä siihen lienee ensinnäkin ruokavalioni: en missään nimessä koe (raaka)vegaaniutta rajoituksena, vaan nautin siitä hyvin paljon, mutta vielä tänä päivänä ravintoloissa eläimetön ruoka ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Useimmiten ravintolat kuitenkin voivat tarjota vegaanillekin sopivaa ruokaa kunhan erityisruokavaliosta ilmoittaa etukäteen - tämä vaatii siis suunnitelmallisuutta ja hieman vain vaivannäköä. Toisekseen olen aika hinta-laatu -tietoinen (ts. -natsi), jolloin useimmiten itse valikoidut, laadukkaat ja tuoreet asiat vievät kotiköökin puolelle. Nyt kuitenkin oli tilanne, että vuosipäivä oli tulossa ja takataskussa lahjakortti aSS-Arinan ravintolaan, joten mikäpä siinä, mukavahan se on välillä istua valmiiksi katettuun pöytään. 

Otin paria viikkoa ennen h-hetkeä yhteyttä Amarilloon nettisivujen palautelomakkeella kysellen vegaaniruokavaliolle sopivaa menua. Noin viikon päästä sain vastauksen valmiilla menu-ehdotuksella, joka vaikutti oikein miellyttävältä. Samassa yhteydessä tein pöytävarauksen kahdelle, ja nyt ravintolassa käyneenä todellakin suosittelen varaamaan pöydän! Oletin, että sunnuntaipäivä olisi ollut rauhallista aikaa, mutta väkeä kyllä riitti. 

Alkupala ennen teurastusta
Söin siis alkupalaksi Side Saladin, joka piti sisällään amerikan- ja jääsalaattia, tomaattia, kurkkua, punasipulia, sitruunaöljyvinaigrettea ja tortillan. Salaatti oli tietysti sitä ravintoköyhintä mahdollista ja kurkkua olisin kaivannut enemmän kuin kaksi siivua, mutta kokoa annoksella kuitenkin oli yllättävän paljon! Vinaigrette oli mukavan raikasta ja sitä oli sopivasti.

Pääruoaksi tilasin Tofu'n'Corn -annoksen, jossa oli friteerattua, BBQ-maustettua ja nachokuorrutettua tofua, Amarillon tomaattisalsaa, viskiöljyllä sivelty maissintähkä, jää- ja amerikansalaattia, punasipulia ja friteerattuja bataattilohkoja. Salaattiosuus lautasella oli yllättävä, noin puolet, mikä oli mieluisaa minulle (ei nyt narista siitä laadusta). Bataatti oli hyvää ja tomaattisalsa mukavan mausteista. Tofukin oli aluksi oikein maittavaa, mutta lopulta sen syöminen oli kuin olisi vetäissyt kokonaisen paketillisen kylmäsavustettua tofua, joka siis sinänsä on erittäin hyvää, mutta liikaa syötynä aika överiä, ja itselleni sopiva annos kun on noin 100 grammaa (1/3 pkt) niin se paketillinen alkaa tuntua aika tunkkaiselta. Mainitsempa vielä, etten todellakaan ole mikään friteerauksen ylin ystävä - se kun saa kaiken maistumaan samalta ja tuntuu hyvin raskaalta kehossa - joten annos oli aikamoinen shokki ruuansulatukselle. Lisäksi ruoassa oli ihan hirveä määrä suolaa, jota havainnollistaa se, että join vierailun aikana todellakin kannullisen vettä yksin. Voin sanoa, että seuraavana päivänä selleri, kurkku ja salaatit olivat aika kovaa huutoa. Siipan pääruoka taisi olla se koko ravintolan hirviömäisin vaihtoehto noin kolmella tuhannella kalorillaan ja parilla sadalla grammalla rasvaa, joten ei siitä sen enempää.
Tofu 'n' Corn
Jälkiruoaksi sain Southern Fruit -annoksen, jota hieman sovellettiin ruokavaliooni sopivaksi. Siihen kuului kanelisokeroitua grillattua ananasta sitruunasorbetilla ja mansikkakastikkeella, ja tämä oli kyllä erittäin hyvää. Lämmin ananas oli taivaallista ja sorbetin raikkaus tasapainotti pääruoan tunkkaisuutta. Mansikkakastike maistui yllättävän aidolta, ja kokonaisuudessaan annos oli tasapainoinen ja raikas.

Palvelu Amarillossa oli moitteetonta, ystävällistä ja huomioivaa, turhaa odottelua ei juurikaan tullut. Opiskelijan rahapussia kolmen ruokalajin menu (kahdelle) toki keventää huomattavasti, mutta nyt kun lahjakortti oli käytössä jäi vajaan 70:n euron laskusta jäljelle hieman alle parikymppiä - ei siis paljoa. Painotan, että pöytävaraus kannattaa tehdä ja erityisruokavaliosta mainita etukäteen, se helpottaa asiointia merkittävästi!

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Laskiaisen raa'at pullat

En todellakaan ole mikään Leipuri Hiiva. Joitain vuosia sitten kokeilin useaankin otteeseen tehdä sämpylöitä itse, mutta sain aikaiseksi aina vain kohoamattoman, kohtalaisen kovan taikinamöntin, josta tuli kyllä ihan syötäviä, mutta tiiviitä leipiä. Sen myötä olen päätellyt olevani epäyhteensopiva tuon hyötymikrobikuution kanssa ja oppinut jättämään hiivataikinat äidin käsiin, hän kun saa siitä aikaan jotain oikeasti hyvää. Jos jollakulla on pullataikinan kanssa yhtä peukalo keskellä kämmentä kuin minulla, niin onneksi raakapullat helpottavat tätäkin ongelmaa - puhumattakaan siitä, etteivät nämä pullat kivistä tai turvota vatsaa tai vaadi edes armotonta vaivausta ja pitkää kohotusaikaa. 

Mitä laskiaispullien väliin laittaisi on jälleen niitä ikuisuuskysymyksiä, joihin ei ole oikeaa vastausta. Kotona meillä on aina taidettu syödä vadelmahillotäytteisiä pullia, joskaan mantelipullatkaan eivät missään nimessä huonoja ole. Kermavaahtoon äiti tapasi aina soseuttaa banaanin, joka tuo kivaa makeutta - suosittelen kokeilemaan! Perinnettä jatkaen makeutin itsekin cashew-kerman banaanilla. Käytin myös Irish mossia kuohkeuttamaan kermaa, mutta neitsytkokeilu ei vielä aivan ylittänyt julkaisukynnystä, joten irlanninlevästä lisää sitten myöhemmin.

Laskiaispullat gone raw
(noin kolme pullaa)

Taikina:
1 dl mantelijauhoja
0,75 dl kookoshiutaleita (käytin puolet -jauhoja)
1 dl rusinoita
1 rkl mesquitea
1 rkl jauhettua psylliumia
1 rkl agavea
1 tl kanelia ja kardemummaa
ripaus suolaa
1 rkl chia-siemeniä + 0,25 dl vettä yön yli liotettuna
(koristeluun kookoshiutaleita)

Blendaa kaikki ainekset keskenään, mausta ja makeuta. Pyöritä pulliksi (käytä tarvittaessa apuna mantelijauhoa) ja leikkaa kahtia, koverra sisusta niin, että saat sisään pienen kolon (käytä sisusmassa mantelimassaksi). Pyöräytä hattua kookoshiutaleissa, mikäli haluat. Tässä vaiheessa pullia voi myös hieman kuivattaa 50-asteisessa uunissa uuniluukku raollaan hattu ja kanta erillään, itse en kuivattanut.

Cashew-kerma:
1,25 dl cashew-pähkinöitä
1 rkl sitruunamehua
0,5 tl vaniljaa
ripaus suolaa
agavea tai 0,5-1 banaani
0,5-1,5 dl vettä

Liota cashew-pähkinöitä vähintään neljä tuntia. Valuta ja huuhtele. Blendaa kaikki ainekset (banaania lukuunottamatta, jos sitä käyttää) keskenään, lisää vettä niin, että saat hyvän koostumuksen. Makeuta ja mausta haluamallasi tavalla (survo banaani haarukalla ja kääntele sekaan).

Mantelimassa:
pullataikinaa (koverrettua sisusta)
2 tp karvasmanteliöljyä tai 1 aprikoosinsiemen jauhettuna

Tai hilloa samalla ohjeella kuin näissä.

tiistai 14. helmikuuta 2012

Ystävänpäivän suklaafondantit

Let it flow

Tällä kertaa en lähde paasaamaan siitä, miten kieroutunut ja ällöttävä vaaleanpunainen rahastusjuhla ystävänpäivästäkin on saatu aikaan, vaan tyydyn toteamaan, että hyvä syy leipoa ja herkutella se ainakin on (ihan kuin helmikuulla ei jo muutenkin niitä syitä olisi riittämiin). Esimerkiksi näitä erittäin hyviä fondantteja, joiden sisään on vangittu sulaa rakkautta, joka sinun on tulema vapauttaa virtaamaan suuhusi ja vähän lautasellekin. 

Suklaafondant  
(noin 8 leivosta riippuen vuoasta)

Taikina:
50 g rasvaa (kookosöljyä/margariinia tms.)
100 g tummaa suklaata
2 dl soijamaitoa
2 rkl vahvaa kahvia
1 dl intiaanisokeria
3,5 dl jauhoja (esim. hienoja spelttijauhoja)
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl vaniljaa tai 1 tl vaniljasokeria 
ripaus suolaa

Suklaatäyte:
0,5 dl kaurakermaa
75 g tummaa suklaata

 Tee ensin täyte: Kuumenna kattilassa kaurakerma. Paloittele suklaa kerman joukkoon, ota kattila pois levyltä ja sekoita kunnes suklaa on sulanut. Jäähdytä. Täytteen olisi hyvä olla vähän kiinteytynyt leivoksia täytettäessä.
Tee seuraavaksi taikina: Sulata margariini kattilassa. Paloittele sekaan suklaa ja sekoita kunnes suklaa on sulanut. Lisää maito ja kahvi ja sekoita. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää taikinaan, sekoita tasaiseksi.
Laita leivosvuoat valmiiksi: Silikonisille vuoille ei tarvitse tehdä mitään. Jos käytät metallista muffinipeltiä, laita koloihin joko paperivuoat tai silikoniset vuoat tai voitele kolot. Nosta taikinaa kuhunkin koloon ensin ruokalusikallisen verran, sitten reilu teelusikallinen täytettä ja jaa sitten loput taikinat täytteen päälle. Paista 200 asteessa vesihauteessa: Laita muffinipelti syvälle uunipellille ja kaada uunipellille vettä.
Paista leivoksia noin 20 minuuttia.

Tarjoa leivos lämpimänä suoraan uunista tai lämmitettynä, jolloin leivoksen sisus on sulaa suklaata. Tarjoa lisänä vadelmia ja kaurakermavaahtoa.

perjantai 10. helmikuuta 2012

Talvinen appelsiinipuuro

Pakkasia on pidellyt, mutta kaikessa kylmyydessäänkin aurinko on päässyt luomaan kauneimmat valonsäteensä hyytävän kirkkaalta taivaalta. Minulle se tarkoittaa lähestyvän kevään merkkejä, sanokaa mitä sanotte. Vielä hetken ajan pakkasherra kuitenkin puhkuu kylmää, joten sananen vielä sille. Talvi on lämmittävien mausteiden, rakentavien ainesten ja sitrusten aikaa. Idut ovat ympäri vuoden taloudellista sekä ravitsevaa syötävää ja salaattien ohella kuuluvat usein myös tuorepuurojeni pääosaan. Seuraavalla puurolla päivä lähtee varmasti käyntiin, sillä sen lempeä mausteisuus, appelsiinin kirpeys ja aurinkoinen väri tuovat kevään lähemmäksi, ainakin mielikuvatasolla. :)

Mausteinen guinoa-appelsiinipuuro (yhdelle)

1 dl idätettyä quinoaa
1 luomuappelsiini ja 1 rkl sen raastettua kuorta
2-4 tuoretta taatelia (kuivatut liotettuna)
2 rkl pellavansiemenlimaa
sormenpään kokoinen pala tuoretta inkivääriä
ripaus aitovaniljaa, kanelia ja kardemummaa
ripaus suolaa
(tarpeen mukaan hamppu- tai riisiprodea, makeutusta, macaa, tocoa)
mantelimaitoa, pakuriteetä tai vettä

Pese appelsiini huolellisesti ja raasta hieman sen kuorta puuroa varten.  Blendaa kaikki ainekset tasaiseksi ja nauti höyryävän teekupillisen kera.

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

F. Runebergin raa'at tortut

 Jutta kommentoi aiempaan torttupostaukseen osuvasti nimittävänsä noita Runebergin päivänä syötäviä tötteröitä mielummin Fredrika-leivoksiksi, sillä jokaisen menestyneen ja herkkusuun kirjailijamiehen takana on aina kekseliäs ja keittiötaitoinen vaimo. Allekirjoitan Jutan sanomisen täysin. 

Tarinan mukaan Johan Ludvig Runeberg söi haltioituneena Fredrikan leivoksia joka aamu kera punssin. Ei mikään kehoystävällisin aamiainen, joten uskonkin, että mikäli Fredrikalla olisi ollut käytössään mantelien lisäksi kuivahedelmiä ja tehosekoitin tai monitoimikone, olisi hän mielummin tarjonnut herkulliset tortut mahdollisimman terveellisenä, kuumentamattomana ilman valkoisia jauhoja ja sokeria (jotka tietty siihen aikaan olivat ylellisyystuotteita). Nämä tortut pitävät sisällään ison satsin pähkinöitä, joten joka-aamuinen herkuttelu ei ehkä sovi kuvaan, mutta näin kovilla helmikuun pakkasilla tuhti leivos on täydellinen seuralainen tee- tai kahvikupposen rinnalla. Tein satsista kuusi pientä torttua ja taikinastani tuli aika kosteaa, joten en erikseen kostuttanut niitä. Nämä olivat kyllä huikean hyviä!
Fredrikan raw-tortut
 
1 dl yön yli liotettuja manteleita kuorittuna
+ 1 dl mantelijauhetta
0,5 dl idätettyä, jauhettua tattaria (tai cashewia)
0,5 dl cashewpähkinöitä jauhettuna
4 mehevää taatelia
1 dl rusinoita (luomu!)
1 rkl agavea
1 rkl carob-jauhetta
1tl kanelia
0,5 tl kaardemummaa ja neilikkaa
1tl lucumaa
reilu 0,5 dl chia-hyytelöä (2 rkl chiaa + 0,5 dl pakuriteetä tai vettä)
ripaus suolaa
2 tippaa karvasmanteliöljyä tai 2 aprikoosinsiementä jauhettuna
tarvittaessa kostutukseen esim. pakuriteetä (karvasmanteliöljyllä maustettuna) 

Rouhi blenderillä mantelit karkeaksi rouheeksi ja kaada rouhe kippoon. Blendaa sitten desi mantelijauhoja, tattarit, cashew't, rusinat sekä taatelit. Lisää chia-hyytelö, agave ja karvasmanteliöljy. Kaada taikina kippoon mantelirouheen sekaan ja lisää loput ainekset. Mikäli taikina on liian kosteaa, lisää mantelijauhoja. Leivo taikinasta tanko ja leikkaa se kuuteen osaan, muotoile taikinapaloista sitten kartioita ja paina keskelle kolo hilloa varten.

cashew-kreemi:
1 dl cashew-pähkinöitä  (liota useampi tunti)
½ dl vettä
1/8 tl suolaa
½ tl vaniljaa
hieman steviaa

Kaada pähkinöiden liotusvesi pois ja soseuta kaikki ainekset tasaiseksi. Laita kreemi esim. minigrip-pussiin, leikkaa kulma auki ja pursota torttujen reunoille.

hillo:
vadelmia tai mieleisiä marjoja
noin 2 rkl chia-siemeniä
(agavea)

Soseuta marjat, lisää sitten chia-siemenet ja hyydytä useampi tunti. Lisää maun mukaan makeutusta ja lusikoi torttujen keskelle.


Psst! Vegaaninen ohjeeni taisi napata reseptikilpailun ykköspalkinnon :) 

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Pientä mainontaa: Kofeiinikomppania

Vegaanin näkökulmasta kahviloiden tarjonnassa olisi petrattavaa (ainakin täällä peräpohjolan Oulussa). Tottahan tilanne on parantunut muutaman vuoden takaisesta, sillä ainakin kolmesta kahvilasta saa kahvijuomat kasvimaitoon tehtynä, jota toki tällainen cappucino- ja lattehirmu kiittää kumartaen, mutta tarjonnasta tahtoo puuttua eläimettömät purtavat. Yksi kahvila on kuitenkin ottanut harppauksen eteenpäin, sillä...

Kofeiinikomppania tarjoaa nykyisin myös raakaherkkuja

Kofeiinikomppania on pieni, valloittava teehuone Oulun keskustassa, Pakkahuoneenkatu viidessä (siinä Levy-äxän entisellä paikalla), josta niin ravintovalistunut raakailija kuin pullakahvinkin ystävä löytää mieleistänsä juotavaa kera herkullisen suupalan. Paikan päältä löytää huikeat määrät erilaisia teelaatuja ja kahveja oheistarvikkeineen, ja sympaattisen pikkuinen teehuone ylentää varmasti mieltä, vaikka päivä olisi alkanutkin väärällä jalalla nousten. 

Kahvijuomat saa soijajuomaan tehtynä, mutta myös luomuna, mikä on jo vallankumouksellisen hienoa, ja vitriinistä löytää usein vegaanista suklaakakkua, mutta tätä nykyä myös raakakakkua! Raakakakut ovat eläimettömiä, luomuja, gluteenittomia ja makeutettu luonnon omilla makeisilla, kuten (kuiva)hedelmillä, agavella ja/tai stevialla. hand-made by allekirjoittanut.

(Kuvat Kofeiinikomppanian facebook-sivuilta.)