tiistai 26. kesäkuuta 2012

Nokkospesto


Pesto on niitä asioita maailmassa, joihin en taida koskaan kyllästyä. Se sopii loistavasti maustamaan salaatin, levitteeksi leivän päälle, pitsan lisukkeeksi, ruoan sekaan, ja niin edelleen. Sen tekeminen itse on helppoa, eikä aktiivista valmistusaikaa kulu viittä minuuttia pidempään. Villiyrteistä erityisesti nokkonen on hyvä kaveri basilikalle peston sekaan, mutta varmasti monet monet muutkin villivihreät käyvät. Lisäksi sovelsin hieman siementen kanssa, kun pinjansiemeniä olikin vain pussin jämät. Yhtä lailla pestoon sopii auringonkukan- kuin hampunsiemenetkin.

Nokkospesto
½-1 ruukkua basilikaa
reilu kourallinen nokkosta
½ dl pinjan- tai auringonkukansiemeniä
½ dl hampunsiemeniä
2 valkosipulin kynttä
2 rkl ravintohiivahiutaleita
2 rkl sitruunamehua
1/3 tl suolaa
1 dl hyvää oliiviöljyä

Huuhtele basilika ja nokkonen. Kuori valkosipulit. Laita kaikki paitsi hampunsiemenet ja oliiviöljy kippoon. Surauttele muutaman kerran sauvasekoittimella ja lisää 1/2 dl oliiviöljyä. Surauta tasaiseksi, lisää sitten hampunsiemenet ja loput öljyt, sekoita lusikalla tasaiseksi. Säilytä tiiviissä lasipurkissa jääkaapissa, käytä 2-3 päivän kuluessa.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Piknikpäivä

Lämpölukemat ovat vihdoin suosineet oululaisiakin ja viime viikolla pääsimme ensimmäiselle kesäpiknikillekin. Mikä olisikaan kesäisempää evästä kuin villivihreillä tuunattu raikas salaatti, joka sai keveää ruokaisuutta tofusta ja makeutta hunajamelonista. Jälkiruoaksi tein eräänlaisen jugurttisovelluksen kookoskermasta ja pehmeästä tofusta, jonka toiseen osaan tuli mansikkaa, toiseen pelkkää vaniljaa. Oh my!

Kesäinen salaatti villivihreillä

tammenlehvää ja tuoretta minttua
mesiangervoa, apilaa, viinimarjanlehteä, voikukanlehtiä ja kukkia
tofua
kurkkua
kirsikkatomaatteja
hunajamelonia
oliiviöljyä
sitruunamehua
suolaa ja mustapippuria




Mansikka-kookosjuge
2 dl kookoskermaa (tai -maitoa tai molempia, jääkaappikylmänä)
1/2 pkt pehmeää tofua
3 dl mansikoita
1/2 tl vaniljaa
steviaa tai hunajaa makeutukseen
(2 rkl jämäkkää irish moss -geeliä)

Vanilja-kookosjuge
2 dl kookoskermaa/-maitoa jääkaappikylmänä
1/2 pkt pehmeää tofua
1 tl vaniljaa
steviaa/hunajaa
(2 rkl irish moss -geeliä)

Kunkin maun ainekset vain blendataan sileäksi ja annetaan viilentyä jääkaapissa muutama tunti tai yön yli.

Sara haluaisi maistaa

Hyvää keskikesän juhlaa kaikille!  
Täältä löytyy viime juhannuksen ruusunpunaisia reseptejä.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Modernisoitu aamupuuro

Hyvin sulavat, ravitsevat vihersmoothiet kuuluvat lähes poikkeuksetta päivittäiseen ruokavaliooni. Viimeisten kuukausien aikana smoothiet ovat kyllä olleet enemmänkin puuroja, sillä paksummat, täyttävämmät versiot ovat maistuneet paremmin. Ruokaisuuttahan niihin saa esimerkiksi chian ja pellavansiemenillä, tattarilla tai vaikkapa hamppuproteiinilla. Silloin tällöin mieli tekee kuitenkin perinteisempää kaurapuuroa, joka on raakaversiona ehkä helpoin kuviteltavissa oleva aamiainen. Illalla vain hiutaleet likoamaan, aamulla viimesilaus ja sitten vain syömään. Toki kaurapuuro on hyvää kypsennettynäkin, mutta lukioaikana suunnilleen eläessäni sillä, taisin saada kiintiön täyteen toviksi.

Tuorepuuroja voi varioida aivan loputtomiin, ja varmasti jokaiselle löytyisi omaan makumaailmaan soveltuva versio. Minä lisään sekaan yleensä ainakin pellavansiemeniä, banaania, rusinoita ja kaakaonibsejä. Hyvää saa myös käyttämällä marjoja ja halutessaan soseuttamalla puuron sileäksi (ja usein kauniin väriseksikin).

Kaurapuuro

Peruspohja:
1 dl höyryttämättömiä luomukaurahiutaleita
1-2 rkl pellavansiemeniä
1 rkl vehnäleseitä (luomu, voi jättää poiskin)
1 rkl lucumaa
ripaus kanelia
ihan pikkiriikkinen ripaus suolaa
1,2 dl vettä tai vaikkapa mantelimaitoa
rusinoita
banaani
kaakaonibsejä

Lisäksi:
siemeniä, siitepölyrakeita, marjoja/hedelmiä, pähkinöitä, whatsoever

Sekoita illalla kulhoon kaikki peruspohja-ainekset veteen saakka ja laita jääkaappiin. Laita aamulla sekaan rusinat, banaani (yleensä itse muussaan puolet sekaan, toisen puolen viipaloin pinnalle) ja kaakaorouhe. Lisää sekaan mieleisesi extrat ja syö :)

Aivan ilman lehtivihreää ei aamu kuitenkaan käynnistynyt, vaan seuralaiseksi tein Annen blogista nappaamaa aamujitoa omin muunnelmin. Raikas ja nesteyttävä juoma! Minttu tukee ruuansulatusta ja viilentää kehoa.

parin sentin viipale (luomu!)sitruunaa kuorineen
 ½-1 ruukku vahvaa minttua
1 tl-rkl viherjauhetta, chlorellaa tai spirulinaa
1 tl Opti-MSM
½ tl jauhettua psylliumia
ripaus hyvää suolaa
n. 4-5 dl jääkaapissa viilennettyä piparminttuteetä (tai vihreää teetää) tai vettä
makeutukseen pikkuisen steviaa

Pese sitruuna ja huuhtele minttu. Laita ainekset blenderiin ja surauta juomaksi. Mitä sileämpi lopputulos, sitä mukavampi juoda, ja ainakin omalla blenderilläni paras koostumus tulee, kun nestettä lisää vähitellen.

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Tyttöjen juttuja (e-pillereiden lopettamisesta, osa II)

Viime kesänä kirjoitin hieman e-pilleritaustastani. Sain kevään aikana lukijalta kysymyksen liittyen aiheeseen, joten ajattelin laittaa hieman tilannekatsausta. Kuluneen vuoden aikana samaa asiaa, pillereiden käytön lopettamista, on sivuttu huomionarvoisesti ainakin täällä ja täällä. Emmalta löytyy erittäin hyvin tiivistettynä, mitä e-pillerit tekevät elimistössä:
E-pillerit vähentävät aivolisäkkeen FSH- ja LH-hormonien tuotantoa, mistä seuraa kehon oman hormonitoiminnan pysähtyminen. Käytännössä siis yhteys sukupuolielimien, rintojen ja aivojen välillä katkeaa. Luonnollinen estrogeeni ja keltarauhashormoni (tai vain keltarauhashormoni minipillereissä) korvautuvat synteettisellä etinyyliestradiolilla ja keltarauhashormonia jäljittelevällä progestiinilla. Nämä synteettiset hormonit ovat tehokkaampia - vahvempia - kuin luonnolliset hormonit. Ne viestittävät aivoihin sukuhormonitason olevan riittävä, jolloin munasolua ei irtoa, mitään ei tapahdu - et voi tulla raskaaksi. Minipillereissä ovulaatio tapahtuu, mutta munasolu ei pysty kiinnittymään kohdunseinämään.
Kuva: studio55.fi
Kuten jo vuoden takaisessa postauksessani totesin, e-pillerit ja kehomme ulkopuoliset hormonit sekoittavat elimistön omaa hormonitoimintaa, ja onhan se nyt selvää, mikäli pienen pienellä tabletilla voidaan pysäyttää oman kehon hormonitoiminta kokonaan. Lukija vinkkasi minulle artikkelista, joka on tuote-esittely Vogelin Menstruasan-uutteesta. Uute on tehty siveydenpuun marjasta, eli juuri samasta kasvista, josta itsekin postasin. Valitettavasti kyseistä uutetta ei Suomen markkinoilla (enää?) ole lainkaan, mutta iHerbistä löytyy vakuuttavan oloisia tinktuuroita kahtakin sorttia. Alkoholihan on hyvä kuljettaja erilaisille ravinteille. Artikkelissa kerrotaan siveydenpuusta seuraavaa:
Kasvi stimuloi aivolisäkkeen etulohkon tuottamaan luteinisoivaa ja follikkelia stimuloivaa hormonia. Nämä hormonit tehostavat progesteronin eli keltarauhashormonin muodostumista munasarjoissa.
Aivolisäkkeessä muodostuu myös prolaktiinia, jonka ylituotanto voi johtaa rintojen turvotukseen ja jopa maidon tuotantoon silloin kun ei pitäisi. Prolaktiini vaikuttaa myös kuukautiskierron pituuteen ja jopa kuukautisten poisjäämiseen. Agnus castus rajoittaa prolaktiinin tuotantoa.
 Mitä omalle kierrolleni sitten kuuluu? No ei hirveästi mitään. Amenorrea kävi katkolla joulun aikoihin ja menkat tulivat kahtena peräkkäisenä kuukautena, mutta sen jälkeen hiljaiselo on jatkunut. Pieni merkki sekin sentään oli, munasarjat sentään ovat tallella vielä! Myönnän, etten asialle ole aktiivisesti edes yrittänyt tehdä mitään. Viimekesäisessä kirjoitin hankkineeni noita siveydenpuun marjoja, mutta ensimmäisen kuukauden jälkeen ne taisivat unohtua, enkä ole muistanut edes uuttaa niitä tinktuuraksi, kuten suunnittelin. Marjoina ne osoittautuivat lopulta liian stydeiksi.

Naisen hormonitoimintaanhan on tuhat ja yksi vaikuttavaa tekijää, joista e-pillereiden lisäksi yleisimpiä taitaa olla stressi, alipaino ja alhainen rasvaprosentti (sekä yhä enenevissä määrin ympäristöstä saatavat hormonit). Jokainen keho reagoi tietysti yksilöllisesti ulkopuolisiin häiriötekijöihin ja voi vain arvailla, mistä oma hormonihiljaisuuteni johtuu. Olin kyllä sekä pillereiden aikana että niiden jälkeenkin alipainoinen, mutta nyttemmin olen jo pidempään ollut normaalipainoinen ja -rasvainen, enkä edes missään luokitusten alarajoilla. Stressiäkin on ollut vähän väliä, vaikka sitäkin olen oppinut viime aikoina hallitsemaan paremmin. 

Valitettava tosiasia on sekin, että vaikka miten elimistö pyrkiikin homeostaasiin, tasapainoon, sen keinot ovat hitaat. Se korjaa itseään koko ajan, mutta se tarvitsee aikaa. Esimerkiksi syömishäiriö (jonka myötä hyvin monilla hormonitoimintakin häiriintyy) on aivan äärimmäisen kova koettelemus elimistölle, joten siitä toipuminen vie todellakin aikansa, sillä pelissä on fyysisen puolen lisäksi psyykkinenkin puoli, joista molemmat vaikuttavat toisiinsa. Ihmiskeho on niin laaja kokonaisuus, että häiriö yhdellä alueella saattaa sekoittaa koko systeemin. Kun yksi hammasratas ottaa takapakkia, joutuu koko muu koneisto peruuttamaan. Ja onhan se loogista, jos kerta kehon oma hormonitoiminta on pysäytetty synteettisillä, vahvoilla hormoneilla, ei elimistö välttämättä sitä hetkessä pysty palauttamaan. Se on shokki koko ruholle, ja jos resurssit ovat vähäiset täytyy perusta muurata taas uusiksi.

Jotakuta nyt tietysti mietityttää, miksi en ole lähtenyt lääkäriin tai hakeutunut tutkimuksiin. Olen sitä miettinyt itsekin, mutta loppujen lopuksi en usko, että niillä on paljoakaan annettavaa. Jos syy selviäisikin, saisin vain uudet synteettiset hormonit käteen. Ehkä olen hieman kierrellytkin asiaa, sulkien silmät siltä. Edelleen kuitenkin uskon, että jos lääkkeillä tätä voi hoitaa se lääke löytyy luonnosta. Kokeilut jatkuu ja katsotaan mihin päin tässä mennään.

Eniten tässä kuitenkin mietityttää, miksi ihmeessä e-pillereitä oikein tyrkytetään nuorille tytöille, joiden elimistö vasta totuttelee naiseuteen kaiken puberteettimyllerryksen keskellä? Miksi terveydenhoitajat jakavat niitä ilmaiseksi? Miksei sivuvaikutuksista koskaan puhuta?

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Tattarikräkkerit


Kräkkerikokeilut jatkuvat! Tällä kertaa pääraaka-aineena idätetty tattari, joka vaikuttaa varsin toimivalta. Edelleen pysyttelen sillä "for dummies"-linjalla, sillä kovin kummoisia vempeleitä, aineksia tai taitoja ei löydy, mutta yksinkertainenhan on usein se paras vaihtoehto, eikö? 

Tattarikräkkerit (noin 10 pienehköä neliötä)

1 dl tattaria kuivana*
½ dl chian siemeniä + 2 rkl pellavansiemeniä + 1,2 dl vettä
2 porkkanaa
½ dl auringonkukansiemeniä (liotettuna ja kuivattuna)
1 rkl seesaminsiemeniä (liotettuna ja kuivattuna)
2 tl agavea/hunajaa
1 tl hyvää suolaa
paprikajauhetta, valkosipulijauhetta, oreganoa, mustapippuria

Sekoita chia, pellavansiemenet ja vesi kulhossa ja anna hyytyä noin tunti. Raasta porkkanat hienoksi ja purista enimmät mehut juomalasiin, laita kuitu leivontakulhoon ja juo mehu. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja surauta sauvasekoittimella muutaman kerran, jotta taikinasta tulee liisterimäistä. Levitä leivinpaperoidulle uunipellille noin sentin paksuiseksi suorakaiteeksi ja vedä taikinapyörällä tai veitsellä paloiksi. Voit levitellä taikinan myös pyöryläisiksi sentin paksuisiksi levyiksi. Kuivata noin 40-asteisessa uunissa luukku raollaan tai kuivurissa noin 12 tuntia. Muutaman ensimmäisen kuivatustunnin jälkeen erottelin neliöt toisistaan ja käänsin ympäri. 

* Huuhtele tattarit huolellisesti siivilässä. Liota noin 10 minuuttia, valuta ja siirrä idätysastiaan (lasipurkki tai ihan vaikka keraaminen vuoka, jonka voi peittää vaikka talouspaperilla). Siirrä pimeään ja idätä reilu vuorokausi. Sekoittele välillä.

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Lasillinen villivihreää

Kesä on tullut hiipien Oulunkin korkeudelle, ja sehän tarkoittaa sitä, että kaltaiseni puskajussit juoksevat pitkin maita ja mantuja villivihreiden perässä. Oma suosikkini pihan vihreistä on aina ja iankaikkisesti nokkonen, kuitenkaan viinimarjanlehteä, horsmaa, apilaa, voikukkaa ja koivunlehteä yhtään väheksymättä. Uusin tuttavani on vuohenputki. Kiitos hyvää -blogin Virpi on koonnut loistavan villiyrttioppaan, joista ensimmäinen osa infoaa huippuyrteistä, ja toinen osa käyttövinkeistä.
 

Luonnon vihreät lehdet ovat täyttä tavaraa ja sen huomaa ensinnäkin niiden syvän vihreästä väristä, mutta myös intensiivisestä, voimakkaasta mausta. Ahkeran yrttimetsästyksen jälkeen voi nauttia tuoreesta saaliista vaikkapa vihersmoothien muodossa, joka taitaa itselleni olla se ensisijainen ja helpoin käyttökohde. Kokeile vaikkapa seuraavaa:

reilu kourallinen nokkosta, vuohenputkea, koivunlehteä tai mitä vain vihreää
1-2 sellerinvartta
½ mango
1-2 cm viipale luomusitruunaa kuorineen
maun mukaan makeutta hunajasta, steviasta tai vaikkapa päärynästä, taatelista tai muusta makeasta hedelmästä
1 tl spirulinaa
1 tl kookosöljyä
pikkiriikkinen ripaus suolaa

Blendaa ja nauti kesän mausta!