maanantai 19. elokuuta 2013

Omenaklassikko

Jos tässä nyt vihdoin on myönnyttävä siihen, että kesä vetelee viimoisia henkäyksiään, ei auta kuin vaihtaa vaihdetta ja toivottaa riemulla syksy tervetulleeksi. Syksy tuo mukanaan tuon ehkä lämpimimmin odottamani satokauden, nimittäin omenapuut kantavat jo aika raskaana hedelmää. Omena päivässä pitää kiukun loitolla ja viisi omenaa vuoassa riemun rinnassa.


Keväämmällä voitin arvonnassa Kemikaalicocktail-Nooran kirjan Marjoja ja maskaraa. Luettuani teoksen heitin sen äidille, joka otti luetusta vaarin innostuen heti luonnonkosmetiikasta, ja heittipä toiveen, että tekisin kirjasta löytyvän omenapaistoksen. Saanen siis jakaa jälleen yhden omenapaistosohjeen, vaikka aiempikin löytyy. Hyviä jälkkäreitä ei voi koskaan olla liikaa. Ja omenan kanssa on vaikea pettyä.


Kaura-omenapaistos

5-6 kotipihan pientä omenaa tai muutama iso
100 g rasvaa, kuten kookosöljyä
½ dl agave-siirappia tai hunajaa
4 dl luomukaurahiutaleita
1 dl rusinoita tai pilkottuja taateleita
1-2 dl mehua tai kasvimaitoa (käytin soijajuomaa)
reippaat humaukset ceylon kanelia ja kardemummaa
(jos käytät suolatonta rasvaa, lisää ripaus suolaa)

Voitele isohko uunivuoka ja laita uuni lämpeämään 225 asteeseen. Sulata tai pehmennä rasva, lisää siihen kaurahiutaleet, rusinat, makeutus ja mausteet. Ohje neuvoo jättämään nesteen myöhempään vaiheeseen, mutta minä sekoitin sen jo tässä vaiheessa sekaan. Peitä vuoan pohja omenasiivuilla ja ripottele kauraseos päälle. Jos haluat, voit tehdä useamman kerroksen laittamalla ensin vain osan kauraseoksesta, latomalla päälle omppuviipaleita ja ripotellen loput muruseokset pinnalle. Ropsuta vielä kanelia pintaan ja paista uunissa noin 20 minuuttia. Alkuperäisessä ohjeessa neste kaadetaan paistoksen sekaan puolivälissä uunitusta. Tarjoa esimerkiksi soija- tai kaurajäätelön, kauravaniljakastikkeen tai vispatun soijavispin kera. Nam!


Aiempia omppuohjeitani löydät linkkien takaa:

11 kommenttia:

  1. Aaaa ihanaa omenapaistosta! Mikä virka tuolla mehulla/soijamaidolla on? Tarviiko rasvaa silloin vähemmän?

    VastaaPoista
  2. Oi nami:) Ja hieman kadehdin kaikkia omenapuiden omistajia;D

    VastaaPoista
  3. Maya, itsekin hieman ihmettelin sen nesteen roolia aluksi, mutta se mehevöittää paistosta. :) Ilman sitä tuo muruseos olisi todella murua ja paistos jäisi melko kuivaksi.

    Jael, kaikki omenaherkut ovat ihania! :) Meidänkin omenapuut ovat vielä pieniä, sitä päivää odotellessa, kun hedelmää tulee kilokaupalla. ;)

    VastaaPoista
  4. Toinen omppufani ilmoittautuu! Elo-syyskuu ovat omia lempivuodenaikojani, tosin vähenevä valo ja tietoisuus edessä olevasta talvikaudesta aiheuttavat ajoittain pientä paniikkia jo nyt...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoilla linjoilla kanssasi. Sitä talvea ennen ehtii onneksi kerätä voimia ja nauttia näistä syyspäivistä. :)

      Poista
  5. Heipä hei Anni, heitän sinulle haasteen! :) http://laiskiainen-riippukeinussa.blogspot.fi/2013/08/tartun-haasteeseen.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ninni! Olipa vaikeita kysymyksiä! :D Vastailen haasteeseen jonain päivänä. :)

      Poista
  6. Oi nam, näyttääpä hyvältä! :)

    VastaaPoista
  7. Suomalaiset omenat = syksy = parasta (siis siihen saakka kun loppumattomat syyssateet alkavat heh). Tosin omenan, kanelin ja kardemumman seuraksi kuuluu jauhettu inkivääri, se on ihanaa. Myös tuo raakaomenakakku aiheuttaa vakavaa kuolausta, saksanpähkinät ja omena on sellainen parivaljakko että oksat pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, luettelit kyllä sellaisia makukomboja, että sylkirauhaset aktivoituivat oitis täälläkin. :D Suosittelen kokeilemaan raakaversiotakin, se eroaa melko paljon uunitetuista tovereistaan.

      Poista