tiistai 30. heinäkuuta 2013

Vegaanin Tampere

Kuninkaankatu yöllä

Viikonloppuna kävimme pienen mutkan Tampereella, ja koska tulevaisuudessa tulen viettämään siellä hieman enemmänkin aikaa, halusin tehdä tuttavuutta myös Tampereen ruokatarjontaan. Ulkona syömistä saneli myös hieman käytännön pakko, sillä majoituspaikassa ei ollut ruuanlaittomahdollisuutta. Sen voin kyllä heti todeta, että kaupunki on todella valveutunut kasvisruokatarjonnassaan. Vegeruuan yltäkylläisyyteen ei todellakaan ole tottunut niin Oulussa kuin Joensuussakaan, joten hämmennys oli suurta. Valinnanvaikeushan siinä iski, jäipä seuraavillekin kerroille vielä tutustuttavaa ;) Tähän postaukseen on raportoituna yhden viikonlopun ruokailupaikat ja pientä arviota niistä.

Café Gopal
Kuninkaankatu 15.

Kasvisravintola Gopal on toiminut Tampereella jo vuodesta 1997 ja pyörittää tällä hetkellä kolmea ravintolaa kaupungissa: Rongankadulla, Tammelassa ja Kuninkaankadulla. Jokaisessa tarjotaan lounasta seisovasta pöydästä punnitushintaan 1,95 e/100g. Rongankadulta saa lisäksi ruokaa listalta iltamenun aikaan, Kuninkaankadulta puolestaan kahvilaherkkuja ja -juomia vitriinistä. Gopal suosii luomutuotantoa ja tuoreita raaka-aineita. 

Kävin lounaalla Kuninkaankadulla ja jälkkäriksi valitsimme eilisen päivän kakut hintaan euron kappale - ei todellakaan paha hinta kakusta! Lounasruoka oli hyvää: intialaistyyppistä, monipuolista ja raikasta. Salaattipöytä oli runsas ja mikä parasta, sieltä löytyi ituja useampaa sorttia sekä hapankaalta. Pääruokana oli ainakin tofu-kukkakaalipataa, tomaattista parsakaalikastiketta ja linssipihvejä. Lisäksi lounaaseen kuului tuore, paikalla leivottu leipä, joka oli mielettömän hyvää. Koska nälkä oli kova, punnitushinnaksi tuli noin 11 euroa, mikä ei mielestäni ole liikaa laadukkaasta ruuasta. 


Ainoa miinus lounaassa oli se, ettei siihen automaattisesti sisältynyt kahvi tai tee, vaan se maksoi lounaan yhteydessä euron. Kakkuosasto oli kuitenkin kiitettävä. Vitriinissä oli monenlaisia ihania leivoksia, joihin oli selkeästi merkitty gluteenittomuus ja/tai vegaanisuus. Vegeilijälle löytyi useampaa herkkusorttia, mikä oli ihan mahtavaa! Lisäksi eilisen päivän tuotteita sai aina alennettuun hintaan, kuten ne jo mainitsemani kakut, mutta myös esimerkiksi sämpylöitä. Kävinkin seuraavana päivänä vielä ostamassa matkaevääksi eilisen päivän sämpylän hintaan 1,5 e. Mutta se kahvi! Laadukkaasta kahvista Gopal ansaitsee erityismaininnan! Kahvi tulee heille tamperelaiselta Mokkamestareilta, joiden luomukahvia ostan aina itsekin kotiin. Erikoiskahvit ja kaakaot tehdään Gopalissa aina kasvimaitoon tai luomumaitoon, ja join paikassa cafe latten. Voi taivas, kyseinen latte jyräsi välittömästi aiempien suosikkikahviloideni ylitse! Se oli täydellinen. Aivan varmasti tulen kahvittelemaan Cafe Gopalissa vielä monen monta kertaa, toivottavasti joka kerta, kun kaupunkiin pääsen. 

Sovin väritykseltäni sisustukseen :D

 
Smoothie Studio
Rautatienkatu 26

Ja kun kerta Tampereelle pääsiin, oli myös testattava Jaakko Halmetojan pyörittämä Smoothie Studio. Olin aiemmin jo kuolaillut Studion fabo-sivujen upeita kakkukuvia, ja sanottakoon, että odotukseni oli korkealla. Tiskin takana pyöri itse suklaamaestro Halmetoja ja tiskin edestä löytyi menu, josta saattoi valita kolmen smoothien väliltä: marjaisan, vihreän ja suklaisen. Lisäksi tarjolla oli pakurikahvia ja suklaata. 


Valitsimme lounaaksi isot (½ l) marjaisat smoothiet, mutta hieman listalta poikkeavina. Pyysin sekaan hieman viherjauhetta ja siippani taas antoi luvan käyttää vapaita käsiä, ja sai eteensä todella makoisan, kookoksisen marjasmoothien. Smoothiet olivat täydellisen paksuja, juuri sellaisia lusikoitavia, joista itse pidän eniten! Maku oli kohdillaan. Yksi iso smoothie maksoi 8 euroa. Hieman petyin kuitenkin Studion kolkohkoon sisustukseen. Miljöö vaikutti hieman keskeneräiseltä, eikä niistä nettisivuilta kuolaamistani kakuista ja herkuista ollut missään mainintaa. Jonkinlainen vitriini olisi tehnyt paikasta heti hieman selkeämmän. 


Ja ettei meno olisi mennyt ihan liian terveelliseksi, oli tietysti käytävä Vohvelikahvilassa

Tampereen Vohvelikahvila
Ojakatu 2

Vohvelikahviloita on Tampereella jo kaksi, joista molemmista saa myös vegaanisia vohveleita. Kävimme Ojakadun kahvilassa, josta vegaanisen listan saa tiskin alta, kun hoksaa pyytää. Vegaanille oli tarjolla ainakin omenavohvelia, suklaa-pähkinä-vohvelia ja olisiko ollut hillovohvelia. Valitsin suklaa-pähkinän, johon tuli tofujäätelöä, suklaakastiketta ja pähkinämurua. Nam! Todella hyvää makeannälkään. Kahvi on paikassa kuitenkin todella huonoa laitekahvia, en suosittele testaamaan. Kuulemma tee on parempaa, tietääpä sen sitten seuraavalle kerralle. Paikkana Vohvelikahvila on valloittavan sympaattinen, maalaishenkinen pikkukahvila. 


Makeiden vohveleiden lisäksi tarjolla oli myös suolaisia vaihtoehtoja. Olin kuullut kasvisvaihtoehdosta aika nihkeitä arvosteluja, enkä lähtenyt sitten edes miettimään sen valitsemista. Makea vohveli oli kuitenkin todella hyvä, joten sen puolesta voin suositella käymään paikan päällä. Vohvelikahvilasta saa myös opiskelija-alennuksen -10% opiskelijakorttia vilauttamalla.


Toki Tampereella voi tehdä muutakin kuin syödä (ai voiko? :D). Kärppänä heti otin selvää taidemuseon tarjonnasta, ja sattuikin hyvin, että perjantaisin taidemuseoon pääsee ilmaiseksi klo 15-17. Näytillä oli muun muassa valloittava Muumilaakso-näyttely, joka taitaa olla pysyvästi paikallaan. 


Tampereella tulee vegaanilla kyllä jo valinnanvaikeus, sillä olisi niin monia ulkonasyömispaikkoja. Aivan mahtavaa, muut kaupungit saisivat ottaa mallia. Käymättä jäi ainakin Ruohonjuuren CocoviBar, muut Gopalit, Soi soi ja mitähän vielä. No, parin viikon päästä uudestaan. :)

lauantai 20. heinäkuuta 2013

Brunssilla Oulun Tubassa


Keväällä Ouluun avattu Tuba pelaa kovilla panoksilla. Mannenkadulle avattu ravintola toimii lounasruokalana, kahvilana sekä iltakuppilana, ja tarjoaa myös viikonloppubrunssia. Kasvispainotteisen lounaslistan lisäksi Tuba suosii lähi- ja luomutuotantoa. Kahvin ja teen saa reiluna, ruokajuomaksi tai kahvimaidoksi saa pyydettäessä soijajuomaa.

Sain mahdollisuuden testata brunssin blogimerkintää vastaan, joten ei muuta kuin siippa kainaloon ja pöytään. Brunssin teema on vaihtuva, ja tällä kertaa pöytä notkui meksikolaisista ruuista. Tarjolla oli hullut määrät erilaisia vaihtoehtoja, joista ihan varmasti jokainen löytäisi jotain mieluista. Oli vihersalaattia, papu-nacho-salaattia, salsaa, guacamolea, quinoa-bataatti-salaattia, Tuban omaa, tuoretta leipää, kasvispataa, tietysti tortilloja kasvis- ja jauhelihatäytteillä sekä jälkkäriksi hedelmiä suklaakastikkeella ja keksejä kahvia ja teetä unohtamatta. Varmasti listasta vielä unohtui jotain.


Palvelu Tubassa on toimivaa: erityisruokavaliot otetaan hienosti huomioon ja kunhan ilmoittaa etukäteen tulostaan, saa varmasti itselleen sopivaa syötävää. Kasvispainotteisuus ruokapuolella on ehdoton plussa, sillä pöydästä löytyi vain paria liha-asioita sisältävää ruokaa, joten nälän kanssa ei ainakaan tarvinnut poistua. Helposti harhailevasta tarkkaavaisuudestani johtuen olisin toivonut, että kuppien ja korien sisältö olisi voinut olla hieman tarkemmin eriteltynä. (Ettei vahingossa tulisi laittaneeksi suklaakastiketta tortillan väliin, kuten seuralaiseni... :D) Pöydässä oli kyllä lista menusta, mutta olisi helpottanut, jos kulhojen vierellä olisi ollut vaikkapa pienet laput, joissa lukisi sen sisältö. Henkilökunta kyllä opasti tarjottavien kanssa oma-aloitteisesti.


Meksikolaiseen keittiöön kuuluvasti mausteissa ei oltu säästelty. Tortillatäyte oli melko tulista, josta siippani ei pidä, mutta minua tulisuus ei haittaa. Päinvastoin. Erityistä plussaa antaisin reiluista salaattivalikoimista sekä tuoreiden ainesten määrästä. Jälkiruokahedelmät olivat piste i:n päälle. Hedelmien raikkaus oli juuri sitä, mitä aterian päälle toivoikin.


Miljöönä Tuba on olohuonemaisen kodikas. Liekö koko tilassa kahta samanlaista tuolia tai pöytää, astiatkin ovat eri paria. Hauska yksityiskohta sisustuksessa, joka tekee tunnelmasta heti hieman rennomman. Puolen päivän aikoihin asiakkaita riitti, mutta tungoksesta ei voine puhua. Tuba on tilava ja avara, joten halukkaille riittänee tilaa aivan hyvin. Puheensorinan ja taustamusiikin volyymi pysyi siedettävänä. Lisäksi ikkunalaudoilta löytyy lautapelejä, tuoleilta vilttejä ja nurkasta soittimia, joten Tubaan voi hyvin asettautua istumaan iltaa niin arkena kuin viikonloppuisinkin.

Normaalihinta brunssille on reilut 15 euroa, opiskelija saa hinnasta 10% pois. Kaiken kaikkiaan käynti oli hyvin positiivinen kokemus. Ruoka maistui ja sitä oli monipuolisesti tarjolla. Tuoreus ja kasvispainotteisuus on pelkästään hyvästä, ja vaihtuva menu takaa sen, ettei tarjontaan ainakaan voi kyllästyä. Suosittelen testaamaan Tuban brunssin, lounaan tai ihan kahvilapuolenkin! :)

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Raparperikeksit (raw)

Huhhuh, mikä viikonloppu takana. Festareiden pauhusta palautuminen verottaa jo toista päivää, mutta onneksi kaapissa odottelee vielä muutama loiventava. Hassua, miten täysin raittiin ihmisen palautuminen yöjuoksuista voikin kestää näin pitkään. En uskalla kuvitellakaan, millaiset olot niillä on, jotka viettivät koko viikonlopun kosteissa merkeissä, huh... Mutta sitten niihin loiventaviin, jotka eivät tietenkään ole alkoholia nähneetkään...


Keksejä! Työt loppuivat heinäkuun alussa ja juhlistin sitä leipomalla pitkästä aikaa keksejä. Raparperi taittui oivasti uunittomiin kekseihin ja lopputulos muistuttaa vienosti jenkkien cookieita. Paksuja, rapeita ja hyviä. Ei ehkä aivan niin makeita, mutta täydellisiä iltateen tai päiväkahvin kavereita - ja festareilta palannut keksimonsteri kiittää. :) Ohjetta varten silmäilin etäisesti Outin kirjasta löytyvää keksiohjetta, mutta enimmäkseen menoa saneli intuitio. Taikinasta syntyisi ihania keksejä ilman raparperi-twistiäkin ja vaikkapa raakasuklaakuorrutuksella!

Nautiskelin keksini matcha latten kyytipoikana. Näillä eväillä virkistyy taatusti yksi väsynyt matkustajakin.


Raparperikeksit (noin 12 isohkoa keksiä)

2-3 raparperin vartta
1 tl ceylon kanelia
½ tl vaniljaa
1 rkl hunajaa tai agavea
5 dl idätettyä tattaria
2 dl mantelimaidon tekemisestä jäänyttä kuitua TAI mantelijauhoja
1½ dl (noin 13) taatelia pilkottuna
½ tl suolaa
1/4 tl kardemummaa
½ dl seesaminsiemeniä muutama tunti liotettuna
½ dl pellavansiemeniä
2 rkl kaakaonibsejä (ei pakollinen, mutta erittäin suotava)
(1 rkl lucumaa)
hieman vettä

Pilko raparperi mahdollisimman pieneksi silpuksi ja sekoita se kupissa mausteisiin ja hunajaan/agaveen. Marinoi muutama tunti huoneenlämmössä. 

Huuhtele ja valuta seesaminsiemenet hyvin liotuksen jälkeen. Hienonna taateli pieneksi silpuksi. Laita kaikki ainekset raparpereja ja kaakaonibsejä lukuunottamatta leivontakulhoon, lisää tilkka vettä ja surauttele sauvasekoittimella rouheiseksi taikinaksi. Lisää loputkin ainekset ja pyörittele sekaisin, maistele taikinaa ja lisää makeutta, jos tarvii.

Lusikoi leivinpaperille uunipellille kasoja ja muotoile kostutetuin käsin ympyräisiksi. Kuivata 50 asteisessa uunissa uuninluukku raollaan tai kuivurissa noin vuorokausi. Käännä keksit puolivälissä kuivatusta.

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Täydellinen kesäkakku

Joka kesä jaksan yllättää itseni sillä mansikkamäärällä, joka tähän mahaan uppoaa ilman pienintäkään merkkiä kyllästymisestä. Viime kesänä 15 kilosta pakastimeen ehti ehkä kaksi kiloa, ja onko tuo ihme tällä perkausmetodilla "yksi mansikka pussiin, kaksi suuhun"... Reilussa kahdessakymmenessäkahdessa vuodessakaan en näköjään ole oppinut minkäänlaista itsehillintää mansikoiden suhteen. Väliäkö tuolla, kun satokausi on niin lyhytkin - siitä täytyy silloin nauttia täysin vatsoin!

Löpinät sikseen ja reseptin pariin. Ja voi, mikä resepti onkaan! Tämä on sovellus Jutan mansikkakakusta, ja se on juuri niin hyvää kuin otsikko antaa olettaa. Täydellistä. Laitoin väliin raakamarjahilloa, joka sopi mukaan erinomaisesti. Hillon voi kuitenkin jättää poiskin ja levittää pohjan päälle vain kerroksen mansikkaviipaleita.

Mansikkakakku (20-senttiseen vuokaan)

Pohja:
2,5 dl idätettyä tattaria
2,5 dl rusinoita ja taateleita
½ dl riisinlesejauhetta
2 rkl lucumaa
2 rkl kaakaojauhetta
2 rkl hunajaa
½ dl kookosöljyä sulana

Jauha idätetyt tattarit. Lisää sitten pienissä erissä rusinat ja taatelit, jauheet ja lopulta hunaja ja sulatettu kookosöljy. Painele irtopohjavuoan pohjalle ja hieman reunoillekin.


Marjahillo:
10 taatelia (+ tilkka vettä)
3 dl mustikoita
1-2 dl mustaherukoita
2 rkl chian siemeniä
1 tl vaniljaa

Jos taatelit ovat kovin kuivia, liota niitä muutama tunti vesitilkassa. Blendaa sitten kaikki ainekset keskenään. Jos haluat, voit ensin soseuttaa taatelit ja marjat, lisäten chian siemenet vasta lopuksi, jolloin saat hillomaisemman koostumuksen. Levitä pohjan päälle.

Täyte:
2,5 dl cashew (liota vähintään 4 tuntia)
1-2 rkl hunajaa/agavea
maun mukaan steviaa (tai lisää hunajaa/agavea)
½ sitruunan mehu
2 rkl riisinlesejauhetta
½ dl kookosöljyä
1 tl aitoa vaniljajauhetta
aavistus suolaa

Blendaa ensiksi pähkinät, lisää kaikki ainekset kookosöljyä lukuunottamatta ja blendaa sileäksi. Tarvittaessa lisää hieman vettä. Lisää lopuksi sula kookosöljy. Levitä mustikkahillon päälle. Laita kakku jääkaappiin tai pakastimeen hetkeksi.


Ennen tarjoilua koristele kakku tuoreilla mansikoilla tai muilla marjoilla/hedelmillä, nauti kauniina päivänä rakkaiden seurassa.

Onneksi pala jäi vielä aamukahville nautittavaksi.
Pst! Käykäähän kurkkaamassa Cocovin puolelta herkullisen mansikkapuuron resepti!

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Vegan lunchbox - helppoa evästä töihin opiskelijabudjetilla

Kun on nelisen vuotta ehtinyt totutella säännöllisen epäsäännölliseen opiskelijarytmiin, tuntuu kellontarkka päivätyö vähintäänkin erikoiselta. Neljä viikkoa on kyllä mennyt hujauksessa, mutta samalla verottanut niin yöunia kuin mielenkiintoa keittiötä kohtaan. Mullistavia ideoita ei ole syntynyt, vaan monimutkaisinta, mihin tällä hetkellä kykenen, on työeväiden suunnittelu. Toisin sanoen edellisen päivän tähteiden latominen eväsboksiin, lainaresepteihin turvautuminen tai aidan matalimmalta kohdalta meneminen. Kuulostaa lattealta ehkä, mutta todellisuudessa ei sitä ole. Usein yksinkertaisimmat asiat toimivatkin parhaiten ja on enemmän kuin suotavaa vähän löysätä muttereita ohimolla ja olla vaatimatta enempää.

 
Eväät eivät siis ole olleet millään tapaa mullistavia, mutta ajattelin koota tähän ylös helppoja ja ravitsevia ruokia, joita eväsrasiassani on näkynyt. Aika edullisia nämä sapuskat ovat myös olleet, kun pääosaa vievät useimmiten pavut tai linssit, eikä kasviksetkaan enää tässä vaiheessa kesää maksa maltaita. Eväiden kuljettamisen kannalta puolen litran kookosöljypurkki on osoittautunut juuri sopivan kokoiseksi erilaisille papusalaateille ja keitoille, mutta kuvissa näkyvä lasinen säilytysastiakaan ei maksa paljoa Prismassa.

Ruokaisia salaatteja

Yksi vakioeväkseni oli seuraavanlainen muunnelma:
reippaasti papuja tai linssejä
lemppariyrttejä silputtuna (useimmiten basilikaa tai persiljaa, kokeile myös jotain uutta, kuten kanelibasilikaa!)
valkosipulin kynsi hienonnettuna
kurkkua, tomaattia ja/tai paprikaa
mausteita: AINA suolaa ja pippuria, mutta kokeile myös juustokuminaa, garam masalaa, kuivattuja yrttejä, chiliä...
loraus oliiviöljyä

Vinkkinä myös vanhat tutut:
Mössösalaatti
Quinoa-papu-salaatti
Avokado-kvinoatto
Papujen seuralaisena toimisi myös vaikkapa marinoitu parsakaali tai luumuinen versio.

Jotain lainattua, jotain uutta

Outin inkivääritofun seurana maistui uunitetut bataattilohkot:
Kuori ja pilko bataatti suuhun sopiviksi paloiksi ja laita kulhoon. Heitä pinnalle suolaa ja mustapippuria sekä loraus oliiviöljyä ja sekoita mausteet tasaisesti sekaisin. Paahda uunissa noin 180 asteessa puolisen tuntia, tai kunnes bataatti on kypsynyt.


Soveltelua ja vanhoja hyviä

Sushivariaatiot! Mielikuvitus vain rajaksi ja noriarkkeja rullailemaan. Seuralaiseksi sopii ihan tavallinen vihreä salaatti.
Pestolla maustettu quinoa maistuu myös kylmänä ja kulkee helposti eväänä.