lauantai 31. elokuuta 2013

Vegaaninen suklaatäytekakku + haaste

 
Niinhän siinä tuppaa usein käymään, että kun on jotain suunnitellut oikein tarkasti, eivät asiat kuitenkaan järjesty aivan suunnitellusti. Näin kävi minulle elokuun toiseksiviimeisenä perjantaina, kun oli tarkoitus viettää perheen kesken syntymäpäiviäni. En ehtinyt suunnitelmissani päästä aamua pidemmälle. Vietin syntymäpäiväni ja muutaman muunkin päivän sairaalan valkoisia seiniä katsellen. Ennen kuin kukaan ehtii kysymään, ei mitään vakavaa, murtuma jalassa. Kesälomani jatkuu kuitenkin tämän vuoksi vielä kuukaudella. Samoihin aikoihin perheessä vietettiin suruaikaa erään karvaisen hännänheiluttajakaverin muistoksi. Kaikenlaista on siis tapahtunut.



Sen verran olin ehtinyt syntymäpäiviä kuitenkin valmistelemaan, että kakku odotti jääkaapissa täytettynä, josta se kuitenkin heivattiin pakastimeen odottamaan. Ainakin voin todeta, että tämän kakun voi pakastaa oikein hyvin ja kuorruttaa sulatuksen jälkeen. Pohja on ihanan mehevä, se ei välttämättä tarvitsisi edes kostutusta ja maistuisipa varmaan ihan sellaisenaankin kahvileipänä. Se taipuu kuitenkin täytekakun muotoon ongelmitta: on helposti leikattava ja hyvin koossapysyvä. Joku on joskus toivonutkin ihan perus kakun ohjetta tänne, joten tässäpä yksi vaihtoehto.


Suklaakakku

3 dl jauhoja (käytin spelttiä ja noin ½ dl perunajauhoa)
½ dl kaakaojauhetta
1½ dl (muscovado)sokeria
1 tl vaniljaa
2½ tl leivinjauhetta
2 dl soijajugea
1 1/4 dl vettä, soijamaitoa tai kahvia
3/4 dl öljyä
ripaus suolaa

Kostutukseen ½ dl kahvia

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää sitten nesteet ja pyöräytä tasaisesti sekaisin. Pingota 20-senttisen irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja kaada taikina vuokaan. Paista uunin alatasolla noin 40 minuuttia, tai kunnes tikkuun ei jää enää taikinaa. Jäähdytä ennen leikkaamista.

Väliin marjahilloa:
10 taatelia
3 dl marjoja (käytin 2 dl mustikkaa ja 1 dl mustaherukkaa)
hifistelyksi voi laittaa 1 rkl chia-siemeniä ja 1 tl psyllium-kuitua

Pilko taatelit kippoon ja laita marjat päälle. Sulavista marjoista valuva neste pehmentää taateleita. Soseuta tasaiseksi. Levitä halkaistun ja kostutetun kakun pohjalle. (Kakun kasassa pysymistä helpottaa, kun sen pitää vuoassa täytteiden levittämisen ajan.)

ja suklaamoussea:
½ pkt pehmeää tofua
1 dl Alpron soijavispiä
75 g maidotonta tummaa suklaata
ripaus ceylon kanelia

Sulata suklaa ja jäähdytä hieman. Vatkaa vispi kuohkeaksi. Soseuta pehmeä tofu. Vatkaa kaikki ainekset sekaisin. Levitä hillokerroksen päälle ja nosta kansi päälle. Anna maustua jääkaapissa seuraavaan päivään.

Kuorrutteeksi suklaamoussea:
½ pkt pehmeää tofua
1½ dl soijavispiä
100 g maidotonta tummaa suklaata
ripaus ceylon kanelia

Toimi kuten edellä. Levitä kakun päälle ja koristele haluamallasi tavalla. Tarjoa.


Laiskiainen riippukeinussa -blogin Ninni antoi minulle haasteen, jonka säännöt ovat seuraavat:

Tässä haasteen säännöt / The rules of the challenge:
1. Thank the person who gave you this challenge.
2. Answer the 11 questions proposed for you.
3. Make up 11 questions.
4. Share the acknowledgement for 11 blogs with under 200 readers.

Vastaukset Ninnin kysymyksiin:
1. Minkä ruoan valmistat parhaiten?
Kaikenlaiset epämääräiset pikamössöt. :D Ehkä intiavivahteinen linssikeitto tai erilaiset leivokset ovat sellaisia, joita kehtaa yleensä tarjota muillekin.

2. Mitä elintarvikkeita ottaisit mukaan yli 10 tunnin junamatkalle?
Lähimenneisyydessä on kokemusta lähinnä 5-7 tunnin juna- tai bussimatkoista, joilla pidän yleensä myös eväät mukana. Luultavasti tekisin valmiiksi mukaan ruokaisan smoothien, pari ruisleipää runsailla täytteillä ja ehkä jokin papupitoinen salaatti. Naposteluasioita on lisäksi aina oltava, eli pähkinöitä, kuivahedelmiä ja/tai pari palaa tummaa suklaata. Ja vettä!

3. Mitä ruokaa tarjoat seuraavissa juhlissasi?
Seuraavat juhlat taitavat olla vasta loppuvuodesta, joten ei mennä ihan sinne saakka vielä.

4. Oletko pettynyt jonkun maan ruokatarjontaan? Miksi?
Ihan hirveästi ei ole kokemusta eri maiden ruuista, mutta joskus aiemminkin olen maininnut erittäin pahasta pasta-annoksesta Italiassa ja pitsastakin, joka oli parhaimmillaankin keskinkertainen. Nämä olivat kuitenkin yksittäistapauksia.

5. Miten parantaisit Suomen ravintolatarjontaa?
No ainakin Oulun korkeudella olisi paljonkin parannettavaa, etenkin jos vertaa vaikka Tampereeseen. Siinä, missä Tampereella löytyi melkein joka nurkan takaa paikka, joka tarjosi esimerkiksi tofusalaattia ja tai vegaanisia vaihtoehtoja leivoksistakin, Oulussa tuollaisia ihmeitä saa hakemalla hakea. En tiedä yhtäkään ravintolaa, josta saisi tofusalaattia. 

6. Minkälainen olisi unelmiesi ravintolakokemus?
Hyvä seura tekee paljon. Olisi hienoa, jos pääsisi vegaaniseen fine dining -ravintolaan (liekö sellaista olemassakaan?) ja tilata jokin överi kymmenen ruokalajin illallinen. :D Terveisin maalaistonttu Pohjois-Pohjanmaalta, jolla ei ole kokemusta hienommista ravintoloista.

7. Suosikki ruokajuomasi?
Vettä juon yleensä, joskus harvemmin kaura- tai mantelimaitoa.

8. Oletko yllättynyt joistain ruokatavoista tai -rituaaleista ulkomailla?
Sen verran vähän olen matkustanut, etten ole inessä skenessä minkään maan ruokatavoista tai -rituaaleista, enkä niitä juurikaan tunne edes kuulopuheelta. 

9. Oletko ruokahifistelijä?
Riippuu, mitä sillä tarkoitetaan. En millään masterchef-tasolla ainakaan, mut jos vaikkapa eettisyys, ekologisuus ja laadun arvostaminen katsotaan hifistelyksi, mikä ettei. 

10. Minkälainen olisi unelmiesi piknik?
Jälleen, seuran merkitystä ei voi korostaa liikaa. Aurinkoinen kesä- tai kevätpäivä jollain esikaupungin tai muun rauhallisen alueen nurmialueella, korissa raikasta ja hyvää evästä. Aina vain parempi, jos samalla pääsisi uimaan, terveisin nimim. vesihirmu -90. Lasketaanko patikointireissujen eväshetket piknikiksi? Ulkona syödyt eväät maistuvat aina parhailta.

11. Oletko ruoan suhteen helppo vai hankala matkailija?
Jotain siltä väliltä. Toisaalta olen melko joustava, mutta riippuu niin monesta tekijästä. Nälkä tekee minusta hankalan ainakin matkaseuran kannalta, sillä äkäpussi ottaa helposti yliotteen.

Omat kysymykseni:
1. Kuvaile täydellistä aamuasi.
2. Luettele viisi vahvuuttasi.
3. Luettele neljä vahvuuttasi keittiössä.
4. Mille olet perso?
5. Ketä pyytäisit seuraksi ravintolaillalliselle?
6. Onko sinulla onnenesineitä? Jos on, mitä?
7. Entä ketunhäntää kainalossa?
8. Tärkein omistamasi asia/esine?
9. Minne matkustaisit, jos saisit äkkilähdön minne vain?
10. Mainitse kolme kivointa asiaa tässä päivässä.
11. Mainitse kaksi parasta asiaa kuluneessa kesässä.

Ja haastan:
Heidin
Minnan
Nannan
Jennin
Pipsan
ja Anniinan

maanantai 19. elokuuta 2013

Omenaklassikko

Jos tässä nyt vihdoin on myönnyttävä siihen, että kesä vetelee viimoisia henkäyksiään, ei auta kuin vaihtaa vaihdetta ja toivottaa riemulla syksy tervetulleeksi. Syksy tuo mukanaan tuon ehkä lämpimimmin odottamani satokauden, nimittäin omenapuut kantavat jo aika raskaana hedelmää. Omena päivässä pitää kiukun loitolla ja viisi omenaa vuoassa riemun rinnassa.


Keväämmällä voitin arvonnassa Kemikaalicocktail-Nooran kirjan Marjoja ja maskaraa. Luettuani teoksen heitin sen äidille, joka otti luetusta vaarin innostuen heti luonnonkosmetiikasta, ja heittipä toiveen, että tekisin kirjasta löytyvän omenapaistoksen. Saanen siis jakaa jälleen yhden omenapaistosohjeen, vaikka aiempikin löytyy. Hyviä jälkkäreitä ei voi koskaan olla liikaa. Ja omenan kanssa on vaikea pettyä.


Kaura-omenapaistos

5-6 kotipihan pientä omenaa tai muutama iso
100 g rasvaa, kuten kookosöljyä
½ dl agave-siirappia tai hunajaa
4 dl luomukaurahiutaleita
1 dl rusinoita tai pilkottuja taateleita
1-2 dl mehua tai kasvimaitoa (käytin soijajuomaa)
reippaat humaukset ceylon kanelia ja kardemummaa
(jos käytät suolatonta rasvaa, lisää ripaus suolaa)

Voitele isohko uunivuoka ja laita uuni lämpeämään 225 asteeseen. Sulata tai pehmennä rasva, lisää siihen kaurahiutaleet, rusinat, makeutus ja mausteet. Ohje neuvoo jättämään nesteen myöhempään vaiheeseen, mutta minä sekoitin sen jo tässä vaiheessa sekaan. Peitä vuoan pohja omenasiivuilla ja ripottele kauraseos päälle. Jos haluat, voit tehdä useamman kerroksen laittamalla ensin vain osan kauraseoksesta, latomalla päälle omppuviipaleita ja ripotellen loput muruseokset pinnalle. Ropsuta vielä kanelia pintaan ja paista uunissa noin 20 minuuttia. Alkuperäisessä ohjeessa neste kaadetaan paistoksen sekaan puolivälissä uunitusta. Tarjoa esimerkiksi soija- tai kaurajäätelön, kauravaniljakastikkeen tai vispatun soijavispin kera. Nam!


Aiempia omppuohjeitani löydät linkkien takaa:

torstai 15. elokuuta 2013

Ruiskräkkerit

Viime aikoina olen kunnostautunut perinteisen uunileivän parissa, mutta eivät kräkkerit toki unohtuneet ole. Nämä ruiskräkkerit ovat nimensä mukaan saaneet innokkeensa perinteisestä ruisleivästä tai hapankorpuista. Yritin vangita makumaailmaa käyttämällä ruislimpusta tuttuja mausteita: anista ja kuminaa. Makeus tulee päärynästä, mutta tilalle kävisi aivan yhtä hyvin vaikkapa taatelit. Oikein hyviä peruskräkkereitä näistä tuli! Jos ruis ei sovi ruokavalioon, voisi sen uskoakseni korvata tattarilla, manteleilla tai siemenillä.


Ruiskräkkerit (noin 16 keksiä)

1,5 dl rukiin jyviä => idätä*
1 dl (kultaisia) pellavansiemeniä +1,5 dl vettä (liota pari tuntia)

* Huuhtele jyvät ja liota yön yli tai noin 12 tuntia. Huuhtele kertaalleen ja jätä siivilään, laita päälle lautanen ja koko setti vaikkapa tiskikaappiin. Idätä noin vuorokausi.  Siivilää kannattaa varovasti heilutella välillä, pari kertaa vuorokaudessa.

2-3 dl mantelimaidon tekemisestä jäänyttä massaa
1/2 dl auringonkukansiemeniä
1 kypsä luomupäärynä
1 tl kuminan siemeniä
1/2 tl anista (kokonaisena)
1/2 tl korianteria jauhettuna
1/2 tl suolaa

Laita idätetyt rukiit, puolet pellavansiemenistä, kuutioitu päärynä ja mausteet taikinakulhoon, surauta sauvasekoittimella rouheaksi taikinaksi. Lisää loput ainekset ja pyörittele sekaisin. Levitä taikina uunipellille leivinpaperin päälle tai kuivuriin ja vedä veitsellä sopiviksi palasiksi. Kuivattele matalalla lämmöllä yön yli, käännä puolivälissä, jotta keksit kuivuvat tasaisesti molemmilta puolilta.

torstai 8. elokuuta 2013

Herkkusuun mansikka-suklaakakku (raw)


Siippa täytti vuosia, joten kakkunikkarille löytyi hommia. Päivänsankarin maun tuntien, oli synttärikakunkin parempi olla melkoisen makea ja tuhti, ellei jopa överi. Eikä kyllä menty vikaan - kakusta tuli melkoinen herkkupläjäys! Mikä sointuisikaan paremmin yhteen kuin mansikka ja suklaa. Tämä kakku, jos jokin, taltuttaa vaativammankin herkkuhampaan. Jos et usko, kokeile itse! 


Mansikka-suklaakakku

Pohja:
4 dl idätettyä tattaria tai kaurahiutaleita
2 dl manteli- tai hasselpähkinäjauhoa
1 dl rusinoita
2 dl taateleita
2 rkl sekä lucumaa että kaakaota
1 rkl hunajaa/agavea

Mansikkakerros:
6 dl cashew-pähkinöitä (liota vähintään 5 h)
5 dl mansikoita
1 banaani
1 sitruunan mehu
1 dl agavea/hunajaa
1 tl vaniljaa
1 dl kaakaovoita ja/tai kookosöljyä (käytin puolet ja puolet)

Suklaakerros:
3 kypsää avokadoa
2 dl jäähtynyttä pakuriteetä (tai kahvia)
1 dl kaakaota
½ dl lucumaa
1 dl agavea/hunajaa
1 dl kaakaovoita/kookosöljyä
1 rkl non-GMO soijalesitiiniä
1 tl ceylon kanelia
ripaus suolaa

Valmista pohja jauhamalla kaikki ainekset muruiseksi seokseksi, lisää lopuksi agave/hunaja ja pyöräytä sekaisin. Jos blenderisi nikottelee, tee taikina useammassa erässä. Ota taikinasta pari desiä erilleen, painele isompi osa isohkoon irtopohjavuokaan, jonka pohjalle on pingotettu leivinpaperi. 

Sulata mansikkatäytteen kaakaovoi/kookosöljy. Blendaa liotetut cashewpähkinät ja kaikki loput ainekset rasvoja lukuunottamatta siloiseksi. Lisää lopuksi varovasti pyörittäen rasvat tasaisesti sekaan. Kaada pohjataikinan päälle ja laita pakkaseen jähmettymään.

Sulata suklaakerroksen rasvat. Tee suklaamousse blendaamalla kaikki ainekset rasvoja lukuunottamatta sileäksi. Pyöritä rasvat lopuksi varovaisesti sekaan. Ota kakku pakkasesta ja painele kevyesti loput taikinamurut mansikkatäytteen päälle. Levitä suklaamousse lopuksi. Laita koko komeus jääkaappiin tai pakkaseen ja anna jähmettyä vähintään nelisen tuntia. Halutessasi koristele marjoilla, hedelmillä tai vaikkapa suklaalla.

perjantai 2. elokuuta 2013

Raikas kvinoa-sitrussalaatti

Niin se vaan vaihtui jo elokuuksi. Elokuu tulee aina jotenkin huomaamatta: yhtäkkiä sitä vain hoksaa, että yöt ovat jo pimeitä ja kesä alkaa vedellä viimeisiä viikkojaan. Yliopistolaisen loma jatkuu vielä syyskuun alkuun, joten onhan tässä vielä aikaa. Ja nyt kukaan ei muistuta siitä gradusta, jota minun olisi pitänyt aloitella jo heinäkuussa... Onneksi lämpöä riittää vielä, toivottavasti pitkälle syksyyn. Tämä kuukausi tuo myös monia mukavia tapahtumia tullessaan, kuten Likkojen Lenkin ja kahdet synttärit (joista toiset omani :).

 
Intouduin taas hetken tauon jälkeen luomaan keittiössäkin jotain julkaisukelpoista. Kvinoa pitää pintansa eräänä monikäyttöisimmistä aineksesta kokkailuissani ja sehän sopii paremmin kuin hyvin ruokaisten salaattien pohjaksi. Appelsiini ja taateli tuovat salaattiin todella mukavan suolaisen ja makean kombon, jota raikas limepohjainen kastike korostaa. Keveä tämä salaatti kuitenkin on, joten jos vatsassasi asustaa huutava leijona, kannattaa sekaan heittää vaikkapa murennettua tofua tai papuja.


Appelsiini-kvinoasalaatti

2 dl kvinoaa
3½ dl vettä
1 appelsiini
8 taatelia
½ dl auringonkukansiemeniä
½ ruukku persiljaa
pari oksaa basilikaa
suolaa, mustapippuria
ripaus cayennepippuria

Kastike: 
½ limen mehut
2 rkl oliiviöljyä
2 valkosipulin kynttä

Huuhtele kvinoa huolellisesti. Keitä vedessä noin 10 minuuttia, sammuta levy ja anna hautua vielä toinen mokoma, että kaikki vesi on imeytynyt. Mausta suolalla sekä musta- ja cayennepippurilla. Pilko taatelit ja silppua yrtit. Kuori appelsiini ja pilko paloiksi. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään. Kääntele kaikki ainekset sekä kastike hieman jäähtyneen kvinoan joukkoon.