lauantai 20. joulukuuta 2014

Kvinoa-porkkanalaatikko

Vielä ei ole myöhäistä postata jouluohjetta! 

Ihastuin kvinoa-porkkanalaatikon ohjeeseen jo marraskuun alussa, kun Chocochilin Elina postasi ohjeen. Ehti kulua reilu kuukausi, että muistin ohjeen taas Pumpkin Jamin Marin ansiosta. Sen jälkeen meni vielä muutama päivä, ennen kuin itse pääsin tuumasta toimeen. Onneksi pääsin, sillä tämä oli elämäni ensimmäinen täysin omatekemä porkkanalaatikko, joka onnistui vieläpä nappiin. Jos kaipaat perinteisen porkkanalaatikon tilalle jotain vähän erilaista, mutta tarpeeksi läheltä liippaavaa, kannattaa tehdä tätä.


Kvinoa-porkkanalaatikko

1 kg porkkanoita
2 dl kvinoaa
suolaa
2,5 dl kaurakermaa
2-3 tl fariinisokeria (käytin hunajaa)
¼ tl muskottipähkinää
ripaus jauhettua neilikkaa
ripaus valkopippuria
3 rkl korppujauhoja (käytin kookosjauhoja)
öljyä uunivuoan voiteluun

1. Kuori ja paloittele porkkanat ja laita ne kiehumaan suolalla maustettuun veteen.
2. Huuhtele kvinoa huolellisesti ja keitä se suolalla maustetussa vedessä (käytin porkkanoiden keitinvettä) ohjeen mukaan.
3. Kun porkkanat ovat pehmeitä, kaada keitinvesi pois ja soseuta porkkanat ja kaurakerma sauvasekoittimella. Mausta sokerilla/hunajalla, muskottipähkinällä, neilikalla ja valkopippurilla. Sekoita valutettu kvinoa porkkanasoseen joukkoon. Mausta seos vielä lopuksi suolalla.
4. Voitele uunivuoka rypsiöljyllä. Levitä porkkana-kvinoaseos vuokaan ja ripottele pinnalle ohut kerros korppu- tai kookosjauhoja. Paista 175 asteisessa uunissa noin 50 minuuttia.

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Helpot suklaaruudut (raw)

Vietin itsenäisyyspäivää pienen opiskelutoveriporukan seurassa ja illanistujaisiin jokainen toi nyyttäriperiaatteella jotain pientä purtavaa. Olin jo ennalta päättänyt vieväni suklaata, mutta siinä viikon varrella ajatus hieman jalostui. Päädyin tekemään pieniä, mahdollisimman helposti ja nopeasti valmistuvia raakasuklaaruutuja, joiden ainekset löytyisivät valmiina kaapista. Idea lähti oikeastaan jo näistä aiemmista proteiinipatukoista ja pohjataikina onkin melko samaan kaavaan toteutettu. Nämä leivokset sopivat mainiosti myös joulun jälkkäripöytään tai vaikka ihan viikonlopun kahvihetkeen.


Suklaaruudut

pohja
2 dl pähkinäsekoitusta
2 dl taateleita
2 rkl pellavan- tai chian siemeniä
2 rkl kookosöljyä sulana
2 rkl nestettä (esim. kahvia, teetä tai vettä)

suklaakuorrute:
2 rkl kookosöljyä
1 rkl kaakaovoita
1 rkl raakakaakaota
1 rkl lucumaa
1 rkl hunajaa, agavea tai muuta makeutusta

Jauha pohjan kuivat ainekset blenderillä tai monitoimikoneella niin hienoksi kuin mahdollista. Kaada seos kulhoon ja lisää käsin sekoitellen sulatettu kookosöljy sekä neste. Painele tiiviisti leivinpaperilla vuorattuun vuokaan, minä käytin leipävuokaa, ja laita jääkaappiin siksi aikaa, kun teet kuorrutteen.

Sulata rasvat vesihauteessa ja lisää loput ainekset huolellisesti sekoittaen. Kaada tasaisesti pohjan päälle vuokaan ja jäähdytä jääkaapissa seuraavaan päivään. Leikkaa ruuduiksi ja nauti.


Vinkkejä: 
* Jos haluat jouluisempaa makua, lisää pohjamassaan kanelia, kardemummaa, neilikkaa ja inkivääriä.
* Ihania pätkis-leivoksia saat lisäämällä suklaakuorrutteeseen pari tippaa piparminttuöljyä.
* Ylipäätään makuvaihtoehdot ovat mitä monipuolisimmat - vain mielikuvitus on rajana :)

Jokos siellä puolen ruutua on muuten joulun odotus aloitettu? Minulla oli tänään tämän vuoden viimeinen luento, mutta loman alkamiseksi en vielä uskalla tätä sanoa, sen verran on kirjoitustyötä vielä edessä.
Laitetaan loppuun vielä kehno puhelinräpsy koirapuistosta, kun tuo söpöläiseni täyttää tänään viisi vuotta. :)

maanantai 1. joulukuuta 2014

Piparkakkuiset proteiinipatukat

Joulukuun ensimmäinen päivä! Joulun odotuksen saa siis virallisesti nyt aloittaa. Mustaakin mustempi ja sateinen maisema ikkunasta ei juuri nostata tunnelmaa, mutta eiköhän se lumipeite sieltä vielä sada maahan, ennemmin tai myöhemmin.


Siirryn joulumoodiin varovaisesti vähän kepillä jäätä (tai tässä tapauksessa lätäkköä) kokeillen. Joulukuun aloittavaan maanantaipäivään sopi mitä parhaiten proteiinipatukat, jotka on maustettu piparkakkuja mukaillen. Näissä on sellainen ehta piparitaikinan maku ja osittain koostumuskin - kaikkihan pitävät enemmän taikinasta kuin paistetuista kekseistä, eikö? No, en minä väheksy paistettuja piparkakkujakaan, on niilläkin aikansa ja paikkansa. Tässä kuitenkin ihana välipalavaihtoehto piparkakkutaikinan ystäville.


Piparkakkupatukat (noin 7 patukkaa)

1 dl idätettyä tattaria ja 1 dl pähkinämixiä (liotettuna ja kuivattuna) tai 2 dl jompaa kumpaa
2 dl taateleita pilkottuna
1 dl proteiinijauhetta (suosittelen hamppu- tai herneproteiinia)
2 rkl chian tai pellavansiemeniä
2 rkl hampunsiemeniä
reilu tl psylliumia
ripaus suolaa
1 tl kardemummaa, kanelia ja pomeranssin kuorta
½ tl neilikkaa ja inkivääriä
1 rkl kookosöljyä sulana
1-2 rkl vettä

Jauha ensiksi siemenet ja pähkinät blenderissä tai monitoimikoneessa. Lisää pienissä erissä tattarit ja taatelit. Tässä vaiheessa voi olla helpointa jatkaa jakamalla taikina pienempiin eriin ja lisäilemällä loput ainekset vähitellen. Mikäli blenderi/monitoimikone ei suostu yhteistyöhön massan kanssa, uskoisin homman onnistuvan raa'alla käsivoimalla, kunhan jaksaa veivata rannetta ;) Lisää lopuksi kookosöljy ja vettä niin, että massasta tulee ihan himpun verran kosteampaa. Laita taikina kelmulla/leivinpaperilla/foliolla vuorattuun vuokaan ja painele tiiviisti reunoja myöten. Minä käytin leipävuokaa. Laita vuoka jääkaappiin useammaksi tunniksi, vaikkapa yön yli. (Halutessasi voit patukoiden sijaan pyöritellä massan palleroiksi.) Leikkaa levy patukoiksi ja nappaa evääksi. Patukat säilyvät jääkaapissa parisen viikkoa, mutteivät säikähdä pakastustakaan.

maanantai 20. lokakuuta 2014

Tattariuunipuuro

Meidän perheessä puuro on aina ollut tyypillinen pääruoka, joskin melko kausiluonteisesti. Perinne on jatkunut omilleni muuttamisenkin jälkeen ja keittelen kaurapuuroa useinkin muun muassa lounaaksi, jos kiire pääsee yllättämään. Ohrasuurimo- tai riisipuuro ovat ehkä kuitenkin kaurapuuroa täyttävämmän tuntuisia. Täällä Joensuussa lämpömittari hiipi jo pakkasen puolelle ja maa sai jopa lumipeitteen. Ei muuta kuin uuni kuumenemaan, uunipuuro kun maistuu parhaalta viileämpinä päivinä. Kaiken lisäksi se valmistuu hyvin vähällä vaivalla, lähes itsestään. Tällä kertaa käytin suurimoina tattaria ja nesteenä kookosmaitoa - hyvää!


Tattariuunipuuro (neljälle) 

2 dl tattarisuurimoita
4 dl kookosmaitoa + 5 dl vettä
3/4 tl suolaa
öljyä vuoan voiteluun

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Huuhtele tattarisuurimot huolellisesti vuoroin kuumalla ja kylmällä vedellä. Voitele uunivuoka ja laita tattarit pohjalle. Lisää suola ja nesteet, sekoita hieman lusikalla ja laita uunin alatasolle. Uunita 1½ - 2 tuntia. Tarkasta välillä, ettei puuro kuohu yli.
Tarjoa esimerkiksi marjahillon tai voisilmän kera. Tai molempien.


Kun edellisen reseptin kohdalla puhuin mukavuusruoasta, voisi tuota termiä käyttää hyvin kuvaamaan uunipuuroakin. Helppoa, edullista ja hyvää - kyllä se ainakin minun kohdalla jotain mukavuusreseptoria tyydyttää.

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Tattipasta

En ole kummoinen pastakokki, eikä siis ihme, että blogini pasta-tunniste on jäänyt vähäiselle käytölle. Olen mieltänyt pastan merkityksessä tavallinen makaroni tai spagetti jokseenkin tylsäksi ruoaksi, vähän tunkkaiseksi ja raskaaksi. Joitain viikkoja sitten löysin Lidlistä gluteenitonta pastaa melko edulliseen hintaan ja ainesosiltaankin siedettävän oloista, ja pussukka lähti mukaan. Yllätyinkin positiivisesti ja taisi jäädä Lidlin pasta säännöllisen epäsäännölliseen käyttöön.


Jossakin blogissa kirjoitettiin hetki sitten comfort food -termistä, jonka kirjoittaja taisi suomentaa mukavuusruoaksi lohturuoan sijaan. Lohturuoka kun kalskahtaa vähän ankealta - enemmänkin sohvannurkassa sydänsuruihin syötävältä jäätelöltä kuin oikeasti mielihyvää tuottavalta (ja ruoka harvemmin korjaa ongelmia). (Jos tunnistatte kirjoittajan, ilmiantakaa hänet!) Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, mukavuusruoka on paljon parempi termi. Ja tämä tattipasta on sitä mukavuusruokaa.


Tattipasta (2-3 annosta)

2 dl asianmukaisesti käsiteltyjä ja silputtuja tatteja/metsäsieniä
½ pkt savutofua (tai kikherneitä, maku tietysti hieman muuttuu)
1 puna- tai keltasipuli
2 valkosipulinkynttä
1 rkl kookosöljyä
1 rkl oliiviöljyä
1 dl kaurakermaa
suolaa, musta- ja valkopippuria, timjamia
n. 1 dl tuoretta kirveliä tai lehtipersiljaa
2 rkl oluthiivahiutaleita

mieleistä pastaa

1. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Valmista kastike pastan kypsyessä.
2. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuumenna öljyt pannulla ja kuullota sipuleita hetki, lisää sitten tatit ja kuutioitu tofu, paista 3-4- minuuttia. Lisää kaurakerma.
3. Mausta. Sekoita kastike pastan sekaan ja lisää viimeiseksi silputut yrtit ja ravintohiivahiutaleet.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Maapähkinävoisuklaa

Mun on tehtävä tunnustus: olen aikuistunut. Ainakin yhdellä saralla. Mistäkö sen tiedän? Siitä, että leivokset eivät enää viekottele minua. Saatan mennä kahvilaan ja katsoa vitriiniin, mitä ottaisin kahvin seuraksi, mutta suklaata tursuavat upeat kakkuluomukset eivät säväytä enää, ei sitten ollenkaan. Kakkupalan sijaan voin hyvin ottaa vaikkapa korvapuustin - jos se on tuore - tai vielä pahempaa parempaa, täytetyn ruisleivän. Aiemmin metodini saattoi tiivistää lauseeseen mitä suklaisempi/kermaisempi/sokerisempi/nätimpi leivos sen parempi, mutta nykyisin kauneinkin sacherkakku jättää kylmäksi. Olen suuren hämmennyksen vallassa, mutta tulipa nyt sanottua.

Onneksi on kuitenkin (ainakin) kaksi asiaa, jotka pysyvät. Kahta en vaihda. Suklaa ja maapähkinävoi. Ja voi kyllä, ne eivät jätä kylmäksi koskaan. Ne lyövät ällikällä niin yksistään kuin yhdessäkin. Muistaako joku vielä lähes vuoden takaiset kurpitsaiset maapähkinävoi-suklaakupit? Minä ainakin muistan, lämmöllä muistankin, ja sen lämmön perässä jätin kurpitsat kauppaan ja kupit kaappiin, ja yhdistin vain oleellisen. Upotin pehmeän maapähkinävoin tumman raakasuklaan sekaan ja tulin solmineeksi ydinsodan kestävän liiton. Kuka enää kakkupaloja tarvitseekaan, kun voi syödä maapähkinävoisuklaata?


Maapähkinävoisuklaa

1½ dl kaakaovoita rouheena
1 rkl kookosöljyä
2 (reilua) rkl maapähkinävoita
2 rkl agavea / hunajaa / palmusokeria
1 dl raakakaakaojauhetta
0,75 dl lucumaa
2 rkl carob-jauhetta (ei välttämätön, mutta tuo aromia)
1 tl vaniljaa
(ripaus laatusuolaa, jos käytät suolatonta mp-voita)

Laita rasvat ja maapähkinävoi kippoon ja vesihauteeseen sulamaan. Maapähkinävoi pehmenee niin, että liukenee sekaan kunhan alat lisätä jauheita. Lisää kuivat ainekset rasvojen sekaan huolellisesti sekoittaen. Maistele ja lisää makeutta/muuta maun mukaan. Valuta muotteihin ja jäähdytä jääkaapissa tai pakasteessa.


maanantai 15. syyskuuta 2014

Evässuklaata kiireeseen ja herkutteluun

Otsikko kertoo kaiken olennaisen. Yliopistoluennot alkoivat taas pyöriä ja aivan mielettömän mielenkiintoinen, mutta kiireinen syksy käynnistyi. Syventäviin opintoihin kuuluu hurjasti sisäistettävää mm. psykologisten testien muodossa ja gradukin kulkee koko ajan mukana, joten tekemisestä ei ainakaan tule puutetta. Ajasta sitten senkin edestä. Etenkin, kun mieli tekisi jatkuvasti katsoa vielä yksi jakso Game of Thronesin neloskautta.


Tällaisina kiireisinä aikoina ruokalautaselta ei ole löytynyt oikein mitään raportoitavan arvoista. Perjantai-iltana tuli pitkästä aikaa olo, että voisi tehdä suklaata ja tämä arki- eli maanantaisuklaa mielessäni tein pähkinöillä ja kuivatuilla marjoilla maustetun levyn. Suklaa itsessään on vain varovaisesti makeutettua, koska halusin suklaani tummana ja mahdollisimman terveellisenä. Raakakaakaon terveysvaikutukset lienevät jo useimmille tuttuja, mutta reishin kerrotaan mm. helpottavan stressiä ja parantavan unenlaatua. 


Tai, jos viis veisaa terveysväittämistä, ainakin tämä suklaa maistuu hyvältä. Ja niinä päivinä, kun ensin kaadut pyörällä rähmällesi ja myöhemmin teepussipakettia auki repäistessä tulet myös rikkoneeksi teepussin ja teemurut leviävät nanosekunnissa pöydältä lattialle, on aina hyvä olla suklaata jääkaapissa.


Trail mix -suklaa
  • 1 dl kaakaovoita
  • 2 rkl kookosöljyä
  • pikkuripaus suolaa
  • (veitsenkärjellinen steviaa tai maun mukaan hunajaa)
  • ½ tl ceylon kanelia
  • 1 tl reishiä eli lakkakääpää jauheena
  • 1-2 tl macaa
  • 2 rkl lucumaa
  • 1 dl raakakaakaojauhetta
  • (1 reilu rkl hamppuproteiinia, valinnainen)
  • maun mukaan erilaisia pähkinöitä, siemeniä, kuivahedelmiä ja -marjoja TAI Trail Mixiä
Sulata rasvat vesihauteessa. Sekoittele jauheet yksitellen rasvoihin huolellisesti sekoittaen. Maistele välissä ja lisää makeutta/muuta maun mukaan. Murskaa trail mix -sekoitustasi hieman tai käytä kokonaisia pähkinöitä ja marjoja. Kaada seos muotteihin tai pakasterasian pohjalle ja ripottele trail mixit päälle. Anna jähmettyä pakastimessa noin vartin ajan.


Nyt kun vähäisestä makeutuksesta mainitsin, huomasin tämän ohjeen sopivan myön useissa blogeissa pyörineeseen Sokeriton syyskuu -teemaan. En ole pyhimys sokeriasioissa ja täysin sokeriton, mutta sokeritietoinen käyttäjä. Sitä valkaistua höttöä vältän kuin ruttoa, sen sijaan hedelmiä, agavea, hunajaa ja kookossokeria käytän kohtuudella. 

Ja kun haastelinjalle lähdettiin, kannan vielä korteni #kutsumua -kampanjaan. En ole ollut koulukiusattu, vaikka ulkopuolelle sulkemista ja nimittelyä olen kokenut. Ensisijaisesti osallistumisellani haluan tukea hienoa koulukiusaamisenvastaista kampanjaa. Kenenkään ei tulisi joutua syrjinnän kohteeksi, oli kyse sitten koulusta, työpaikasta, kodista tai mistään muustakaan elämän osa-alueesta.

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Ihan simppeli mansikkakakku (raw)

Huhhei, blogi on pitänyt ihan kunnon kesäloman! Olen käynyt Ilosaarirockissa, viettänyt aikaa Tampereella, pyrähdellyt Oulussa, käyttänyt koiran hampaanpoistossa, saanut gradun haastatteluaineiston kerättyä tuloksena lähes 16 tuntia litteroitavaa (erään lähteen mukaan yksi tunti haastattelunauhaa vastaa neljää litterointiin käytettyä tuntia, mikä on ehkä mielestäni hieman yläkanttiin, mutta saa noiden nauhojen äärellä istua hyvän tovin..), luovuttanut verta, uinut paljon ja tottakai pyörähtänyt blenderin ja hellan välissä vain pakon vaatiessa. Mutta nyt palasin kattiloiden ja kippojen ääreen tämän mansikkakakun kuva silmissä kimallellen.


Halusin tehdä pitkästä aikaa sellaisen hyvin yksinkertaisen raakakakun ja siitä syntyi tällainen hempeän vaaleanpunainen herkku. Mansikkakausi on valitettavasti jo ohi, mutta toivottavasti kaikki ovat perkanneet niitä pakkaseen. Poljin kahden vaiheilla, josko tekisin mustikkaisen vai mansikkaisen kakun, mutta perheen yksimielisen äänestyksen päätteeksi jälkimmäinen vei voiton. Halutessaan voi kuitenkin käyttää lähes mitä tahansa marjaa tai hedelmää sen tilalta.

Mansikkakakku (20cm irtopohjavuokaan)

Pohja
2½ idätettyä tattaria tai manteleita
2½ pilkottuja taateleita ja/tai rusinoita
2 rkl raakakaakaojauhetta
ripaus suolaa

Täyte:
3 dl cashew-pähkinöitä
noin 5 dl mansikoita 
1 banaani
½ sitruunan mehu
2 rkl hunajaa
1 dl kookosöljyä
1 tl vaniljaa

Liota cashew-pähkinöitä vähintään neljä tuntia, mielellään yön yli.
Tee pohja jauhamalla kaikki ainekset muruiseksi, tarvittaessa pienissä erissä. Painele leivinpaperilla vuoratun vuoan pohjalle. 
Tee täyte blendaamalla kaikki ainekset kookosöljyä lukuunottamatta tasaiseksi, tarvittaessa lisää tilkka vettä, mutta vain hyvin vähän. Sulata kookosöljy ja lisää sekaan huolellisesti. Levitä täyte pohjan päälle ja anna jähmettyä pakkasessa noin tunti.



Ihanaa elokuuta lukijat! Miten teidän kesänne on mennyt?

tiistai 27. toukokuuta 2014

Chocolate chip mousse

 
Olen tykästynyt käyttämään pehmeää tofua vähän kaikessa, koska sillä saa ihanan samettisen koostumukseen kaikenlaisiin mousseihin, jäätelöihin tai kakuntäytteisiin. Toinen tämän hetkinen innostukseni on kaakaonibsit smoothien tai moussen sekaan blendattuna, koska ne jäävät mukaviksi hippusiksi sekaan. Tällä tavalla modattuna jo kyllästymiseen saakka hehkutettu avokadosuklaamousse saa taas vähän uutta särmää - ja kyllä kelpaa taas herkutella. Jos soija ja tofu ei kuulu ruokavalioosi, voi sen kuitenkin jättää poiskin, koostumus ei vain sitten ole aivan yhtä samettinen.


Suklaahippuinen herkkumousse

1 kypsä avokado
1 kypsä banaani
½ pkt pehmeää tofua
2 rkl kaakaonibsejä
2 rkl kaakaojauhetta
1 rkl carob-jauhetta (ei välttämätön)
1 rkl lucumaa (ei välttämätön)
halutessasi: 1 rkl herneproteiinia, lisämakeutta esim. hunajasta
vinkki: piparminttuöljyllä saat ihanan minttusuklaamoussen!

Poista avokadon kivi sekä kuoret. Lisää pähkinämaitoa tai vettä vähitellen ja blendaa kaikki ainekset samettiseksi.

torstai 22. toukokuuta 2014

Jääteetä radiohiljaisuuteen

Kun edellisestä postauksesta alkaa olla kulunut lähes kuukauden päivät, eikä sittenkään huvittaisi ottaa keittokauhaa tai taikinanuolijaa käteen, alkaa mielessä kummitella jonkinlainen mörkö. Kun eräänä aamuna huomaa saaneensa yön aikana 30 roskapostiviestiä ja sinä samana yönä menettäneen seitsemän lukijaa, kasvaa mörkö vähän isommaksi. En tiedä, oliko kyseessä jokin bloggerin oikku, mutta seitsämän lukijaa yhdessä yössä tuntui melko kummalta. Sittemmin kolme tai neljä on palannut tai tullut uutena. En yleensä huoli lukijoiden määrästä (kiitosta kuitenkin kaikille teille, jotka lukevat ja löytävät postauksistani jotain!), mutta tuollaisen joukkopaon myötä alkaa miettiä, missä voisin tehdä paremmin. No, ensimmäisenä olisi varmaankin hyvä pitää kiinni postaustahdista.

Tämä kevät on ollut siitä jännä, että olen reissannut aika paljon Muhos-Joensuu-Tampere -akselilla, mikä tietysti on positiivista sinänsä. Oman keittiön ulkopuolella kokkailut vaan sitten tahtovat olla sellaista, mikä ei välttämättä tänne blogiin sovi. Kameraakaan ei aina ole mukana. Tuon matkustamisen lisäksi olen paininut sitten jonkin maailmanlopun väsymyksen kanssa. En ole jaksanut inspiroitua tai kokeilla. Luonnoksissa on kourallinen reseptejä, joita en ole jaksanut toteuttaa tai kuvata. Puhumattakaan siitä, ettei tekstiä vain synny luontevasti. Kesäevakkoon muuttokin lähenee. Gradukin olisi työn alla. Onhan noita tekosyitä.


En lupaa ryhtiliikettä, mutta lupaan, että täältä noustaan vielä. Sitten, kun siltä tuntuu. Välikevennykseksi sitten tällainen kesäinen, raikas juoma. Korkkia en raota, vaan teen kesädrinkit itse hyvästä teestä, sitruunasta ja makeutuksesta. Teeksi käy ihan mikä tahansa lempparitee. Suosikkejani on chai-maustettu rooibos ja piña colada vihreä tee, molemmat ostettu Kofeiinikomppaniasta.

Helppo jäätee

1 l vettä
1 rkl mieluisia teelehtiä
½ sitruuna
makeutukseen hunajaa tai steviaa
jäitä
(halutessasi mintun lehtiä, appelsiinilohkoja, mitä vain keksii)

Kiehauta vesi. Laita teelehdet hautumaan veteen 5-15 minuutiksi, riippuen lajikkeesta. Jos käytät vihreää tai valkoista teetä, jäähdytä vettä hetken aikaa, ettei teestä tule kitkerää. Lisää makeutus ja sitruunanmehu (sekä muut romppeet, jos käytät), laita jääkaappiin viilenemään. Tarjoa kylmänä.
Ihanaa lähestyvää kesää, nauttikaa lämmöstä!

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Maapähkinäinen 3-vuotiskakku

 
Niin se vain tämäkin blogi täyttää jo kolme vuotta. Kolmeen vuoteen mahtuu 238 julkaistua artikkelia, kourallinen luonnoksia, melko vakiintunut lukijajoukko ja aivan yhtä hajamielinen kirjoittaja kuin alottaessaankin. :) Pääsiäisherkuttelun jälkeen tarkoitus oli tehdä jotain hieman kevyempää, mutta raati kuvasi kakkua muun muassa seuraavasti: "Todella tuhtia, hyvää!!" Täytteen koostumus on niin siloisen pehmeä, että uskoisin tämän sopivan niin vappupöytään kuin kesäkakuksikin. Makunsa se saa maapähkinävoista ja banaanista. Jos banaani ei houkuttele, voit huoletta joko käyttää vain yhden banaanin tai korvata molemmat banaanit (kookos)sokerilla tai hunajalla/agavella.


Maapähkinävoikakku

Pohja:
2 dl idätettyä tattaria tai kaurahiutaleita
1 dl hasselpähkinöitä (liotettuna ja kuivattuna)
2 dl taateleita ja/tai rusinoita
2 rkl kaakaojauhetta
2 rkl kookosöljyä sulana

Jauha idätetyt tattarit ja hasselpähkinät. Lisää sitten pienissä erissä rusinat tai taatelit, jauheet ja lopulta sulatettu kookosöljy. Painele halkaisijaltaan 20 senttisen irtopohjavuoan pohjalle ja hieman reunoillekin.

Täyte:
2 dl maapähkinävoita
2 dl cashew-pähkinöitä
2 kypsää banaania
1 pkt pehmeää tofua
1 dl kookosöljyä sulatettuna
1 tl vaniljaa
1/8 tl suolaa

Koristeluun suklaata tai vaikka kookoshiutaleita

Liota cashew-pähkinöitä runsaassa vedessä vähintään 4h, valuta ja huuhtele. Laita kaikki täytteen ainekset kookosöljyä lukuunottamatta blenderiin ja surruuta sileäksi. Maistele ja lisää tarvittaessa makeutusta esimerkiksi steviasta tai hunajasta. Lisää kookosöljy ja surauta vielä tasaisesti sekaisin, mutta älä blendaa liikaa, ettei rasvat erotu! Kaada täyte pohjan päälle ja laita vuoka pakastimeen noin puoleksi tunniksi. Kun täyte on jähmettynyt voit koristella kakun.


maanantai 14. huhtikuuta 2014

Suklaa-banaaninamut



Pääsiäinen lähestyy ja sehän tarkoittaa taas suklaan kulutusjuhlaa. Suklaamunien sijaan tehtailin banaanitäytteisiä namusia, jotka voi halutessaan muotoilla myös munan mallisiksi. Tuo Cocovin banaanijauhe on ihan hillittömän hyvää! Täyte saa makunsa siitä, mutta jos jollekin ei banaani maistu, voisi sen tilalta varmaankin käyttää jotain marjajauhetta.


Suklaa-banaaninamut

Täyte: 
1 dl cashew pähkinöitä
3 taatelia pilkottuna + ½ dl vettä liotukseen
2 rkl lucumaa
1 rkl carob-jauhetta
1 kookosjauhoa
1 rkl sitruunamehua
1 tl vaniljaa
1 tl kanelia
ripaus laatusuolaa
½ dl kookosöljyä

Suklaa:
1½ dl kaakaovoita rouheena
1 rkl kookosöljyä
2 rkl agavea / hunajaa / palmusokeria
1 dl raakakaakaojauhetta
½ dl lucumaa
ripaus laatusuolaa
1 tl vaniljaa
1 tl soijalesitiiniä
(1 rkl macaa, jos haluaa)

Liota cashew-pähkinöitä runsaassa vedessä vähintään 4 tuntia. Pilko taatelit ja liota ½ desissä vettä muutama tunti. Liotuksen jälkeen valuta pähkinät ja soseuta ne sauvasekoittimella taatelien + liotusveden kanssa tasaiseksi. Sulata kookosöljy ja sekoita kaikki loput ainekset tasaisesti pähkinä-taateli -seokseen. Laita jääkaappiin kymmeneksi minuutiksi. Tämän jälkeen ota teelusikalla taikinasta nökäreitä ja muotoile haluamasi mallisiksi, asettele leivinpaperille ja laita namut pakastimeen ainakin 20 minuutiksi. Tee sillä välin suklaa: 
Sulata rasvat vesihauteessa ja lisää kaikki loput ainekset huolellisesti sekoitellen.

Ota kunnolla jähmettyneet namuset pakkasesta ja dippaile sulaan suklaaseokseen. Voit jähmettää suklaakerroksen saaneet namut taas pakkasessa ja dipata uudelleen niin usein kun suklaata riittään. Laita vielä jääkaappiin kymmeneksi minuutiksi.


tiistai 8. huhtikuuta 2014

Mitä meille syötetään ja miksi?



Liityin jokunen aika sitten Blogat-palveluun ja osallistuin kampanjaan, jota varten sain Atena Kustannukselta arvostelukappaleen Susanna Kovasen ja Harri Lapinojan uutukaisesta kirjasta Ruokapyramidihuijaus - Mitä meille syötetään ja miksi?. He kirjoittavat myös saman nimistä blogia. Teoksen aihepiiri on kiinnostava ja ajankohtainen, mutta myös paljon jo puhuttu ja esilläkin ollut. Aihe tosin on sellainen, ettei siitä ehkä voi puhua liikaa.


Ruokateollisuus on tuttu sana, mutta todellisuudessa siihen liittyy paljon sellaista, mistä kuluttajalla ei ole tietoakaan. Mistä tietää, mihin uskoa, kun elämme keskellä ristiriitaisiakin ravitsemusviestejä ja muotidieettejä? Kuka päättää siitä, mitä me syömme? Ruokapyramidihuijaus pyrkii kertomaan, miten ruokateollisuus ja ravitsemustiede vaikuttavat jopa huomaamatta valintoihimme. Lisäksi teos kehottaa arvioimaan ruokateollisuutta ja ravitsemusviestejä kriittisesti. Nykyaikainen tapa suhtautua ruokaan on yksipuolinen ja jopa ruoanlaitto on unohtumassa kiireisen elämän varjoon. Toisaalta syöminen ei ole enää vain syömistä, vaan myös ravintoaineiden ja energiasisällön tietoista tarkkailua, mikä aiheuttaa monille niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin oireita. Ruoalla pyritään hallitsemaan omaa kehoa. Usein tämä yksilötasolle keskittyminen vie tilaa laajemmalta näkökulmalta. Yhteiskunnallisella tasolla puhutaan esimerkiksi ruoan riittävyydestä. Jako yksilön ja yhteiskunnan tasolle on kuitenkin keinotekoinen, sillä ruoka on osa kulttuuria. Yksilöt ovat osa yhteiskuntaa ja vaikuttavat valinnoillaan sen toimintaan.

Kirja jakautuu kolmeen lukuun. Ensimmäinen, Suuri Ruokahuijaus, valottaa ruokateollisuuden ja ravitsemustieteen mutkia. Jälkimmäinen ei suinkaan ole tieteen ihanteiden mukaisesti objektiivista, vaan siihen ovat kytköksissä niin elintarviketuottajat kuin suuret ketjutkin. Toinen luku, Ruokamyytit, purkaa erilaisia ruokaan liittyviä myyttejä, kuten vähärasvaisten tuotteiden tai maidon terveellisyyttä, kaloriteoriaa sekä suomalaisen ruoan laatua ja rehtiä kaupustelua. Kolmas luku, Miten tästä eteenpäin?, on se minua eniten kiinnostanut, sillä se käsittelee konkreettista valinnantekoa ruokateollisuus- ja ravitsemusviidakossa. Kirjan ulkoasu mukailee hauskasti elintarvikepakkauksen tai -mainoksen grafiikkaa. Teksti on sujuvaa, mutta hieman propagandamaista: lyhyitä, ytimekkäitä virkkeitä ja luettelointia. Paikoin lukeminen on ehkä hieman raskasta vahvan asiapitoisuutensa vuoksi, mutta toisaalta kiinnostavaa tekstiä tulee kahmineeksi huomaamattaankin.

Ruokapyramidihuijaus on lohdutonta tykitystä ruokateollisuuden nykytilasta ja historiastakin. Ehdottoman mielenkiintoinen ja ajankohtainen teos. Epätoivoon vaipumisen sijaan olisikin tärkeää keskittyä siihen, mitä valinnoillamme voimme tehdä. Mitkä ovat ne arvot, joita voimme ja haluamme ostoskäyttäymisellämme tukea? Teoksen lopussa on selkeä ohjeistus jokaiselle: kun valitsee aitoja, mahdollisimman vähän prosessoituja perusraaka-aineita ja eettisesti tuotettua ruokaa, joka sopii omalle elimistölle ja pitää ruokavalion sekä elämäntavat monipuolisina, nautiskelee ja on onnellinen, ei voi mennä kovin pahasti pieleen.


*Arvostelukappale saatu Atena Kustannukselta.*

torstai 3. huhtikuuta 2014

Kookosjugurtti

Muistatteko vielä pähkinäjugurtin? Olen taas innostunut hapattelemaan omat jugurttini ja tehnyt muutamia eriä kookosmaidosta. Siitä tulee ihanan pehmeän makuista ja sileää jugea! Kookosmaidon tulisi olla mahdollisimman sileää koostumukseltaan, ja tähän tarkoitukseen olen havainnut parhaimmaksi Santa Maria -merkin maidon. Lisäksi olen jatkanut sitä yleensä makeuttamattomalla (luomu)soijamaidolla, joka hieman keventää lopputulosta. 


Kuten aina jugurtin teossa, on hygienia ehdottoman tärkeää. Lasipurkit siis kannattaa kiehauttaa ja muutenkin käyttää vain puhtaita välineitä.

Kookosjuge

2 dl kookosmaitoa
1-1½ dl soijajuomaa tai muuta kasvimaitoa tai kookosmaitoa
1 maitohappobakteerikapseli

Kaada maidot kiehautettuun lasipurkkiin ja ripottele sekaan maitohappobakteerikapselin (kamala sanahirviö :D) sisältö. Sekoita hyvin, maidonvaahdotin on tähän täsmäase! Sulje kansi kevyesti ja laita esimerkiksi uuniin hapattumaan noin vuorokaudeksi. 
Maustamisvinkki: Cocovin uudella banaanijauheella saa jugurttiin todella herkullisen twistin! Tulee ihan mieleen banaaniviilis, joita lapsena syötiin. :)


maanantai 24. maaliskuuta 2014

Melkein minestrone

Nojoo, talven selkä on taittunut aikaa sitten ja samalla myös se kuumien keittojen kovin sesonki. Toisinaan (oikeastaan aika usein) inspiraatio keittiössä ei seuraakaan niitä tiettyjä päiviä tai aikoja, ja toisaalta opiskelijabudjettikin lyö joskus ehtonsa eteen. Tämän keiton kaksi kulmakiveä ovat edullisuus ja ravitsevuus. Arkiruokaa parhaimmillaan.


Tomaatti-kikhernekeitto (3-4 annosta)

1 sipuli
4 valkosipulin kynttä
2 porkkanaa
2 dl kikherneitä (keitettyinä)
1 prk tomaattimurskaa
mieleistä spagettia/pastaa (minulla mustapapu)
3-5 dl vettä
1 rkl kookosöljyä
mausteita: kurkumaa, musta- ja valkopippuria, chiliä, basilikaa, suolaa
ripaus kanelia

Kuori ja silppua sipulit. Sulata kookosöljy kattilassa ja laita sipulit kuullottumaan siksi aikaa, kun viipaloit porkkanat. Kääntele sipuleita välillä. Lisää porkkanat, kikherneet, kurkuma, chili ja kaneli. Hauduta miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia, välillä sekoitellen. Lisää tomaattimurska ja muutama desi vettä, kuumenna kiehuvaksi ja jatka hauduttelua noin 15 minuuttia. Pieni spagetit sekaan ja keitä vielä sen verran, että ne kypsyvät. Lisää loput mausteet.


Sentään jossakin asiassa olen ennemminkin etuajassa kuin jälkijunassa. Nimittäin:


Ah, vihdoin sitä saa!

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Joensuun paras kahvila: Houkutus

 
Kaikkia houkutuksia ei tarvitse vastustaa. Etenkään tätä nimenomaista. Hassua, että asun toista vuotta täällä Pohjois-Karjalassa, mutta vasta nyt saan kirjoitettua ensimmäisen arvion kotikaupunkini kahviloista. Muuttosyksynä ensimmäinen tehtävänihän oli etsiä kaupungin parhaat lattet ja cappuccinot, ja salapoliisityö toi ihan kohtuullisen hyvin tulosta - ainakin kahdesta kahvilasta erikoiskahvit saa soijajuomaan ja vitriinistäkin vegaanista purtavaa. Houkutus on niistä toinen.


Kenellekään ei kai pitäisi tulla yllätyksenä, miten paljon rakastan kahviloissa norkoilua.. Sittemmin Houkutuksesta tuli kantakahvilani. Suosittuna lounaspaikkana klo 12 ei ole rauhallisin mahdollinen aika kahvitella, mutta jo tunnin jälkeen pahin ruuhka hellittää. Pöytiä on kyllä useita, mutta niin on kävijöitäkin. Vitriinit notkuvat toinen toistaan herkullisempia leivoksia ja valikoima vaihtelee usein. Erikoiskahvit tehdään itse ja soijajuomasta täytyy kustantaa 50 sentin lisä. Opiskelijakorttia vilauttamalla saa kahveista kuitenkin -10% alennuksen. Pyydettäessä tiskin alta saa myös vegaanista ja gluteenitonta suklaamoussekakkua, joka on ihan mielettömän hyvää! Jäätelöaltaassakin on muistaakseni Tofulinen jäätelöä (saatan horista omianikin) ja paria sorbettia, jotka taitavat olla vegaanisia. En ole tarkistanut asiaa. Lisäksi vegaanisia voileipiä pitäisi saada pyynnöstä, mutta niitä en ole maistanut. 


En valehtele, kun sanon, että tästä kahvilasta saa koko Joensuun parhaat cappuccinot. Lattet ja muut kahvit ovat tasaisen hyviä melkein missä tahansa, mutta cappuccinosta huomaa heti, osaako barista hommansa vai ei. Maun lisäksi olen ehdottoman tarkka juoman kuumuudesta (onko mitään tylsempää kuin jo matkalla pöytään jäähtynyt cappuccino?), cremasta sekä höyrytetystä maidosta, ja tiukan yhden naisen tuomariston mukaan Houkutuksen cappuccinoa ei ole voittanutta. 


Jos ikinä eksytte tänne syrjäisen Pohjois-Karjalan metropoliin, älkää jättäkö Houkutusta välistä.