tiistai 26. toukokuuta 2015

Raparperimuffinit (gluteenittomat) ja haaste

Elän jännittäviä (ja kiireisiä) aikoja. Viiden päivän päästä hyvästelen Joensuun ja lähden muuttolaatikoineni takaisin kotipohjolaan. Kesäevakkoonhan olen muuttanut täältä jo useamman kerran, mutta tällä kertaa en syksyllä palaakaan kimpsuineni ja kampsuineni takaisin Pohjois-Karjalaan, vaan asuttaudun pidemmäksi aikaa siihen kaupunkiin, josta pian kolme vuotta sitten tänne muutin. Toki Joensuussa tulee pyörähdeltyä esimerkiksi Ilosaaren aikaan ja syksymmällä harjoitteluohjauksissa, mutta elämässä kääntyy taas uusi sivu - ja niitähän on käännelty kuluneen vuoden aikana muutenkin aika urakalla. Ihan vielä en ole tainnut edes kaikkea tapahtunutta täysin ymmärtää.


Kevät on aivan yhtäkkiä jo pitkällä, ja huomasin sen oikeastaan vasta vilkaistessani kalenteriin, että jahas, serkkuni lakkiaiset ovat lauantaina. Omista lakkiaisistani on jo kuusi vuotta aikaa (niiden tarjonnasta lisää täällä). Voi sitä ilon, hämmennyksen ja etsimisen määrää, mikä tuohon elämänvaiheeseen mahtui. Sieltä on tultu pitkä matka tähän päivään. Olen valmistunut tuplakandiksi ja nyt viimeistelen maisteria siltä alalta, josta olen aina unelmoinut. Olen muuttanut useasti ja matkustanut pitkin poikin Suomea. Ottanut askeleita sivuun, harhaan, oikopoluille, hatarammille portaille ja myös tukevalle maankamaralle. Kasvanut ihmisenä. Ja nyt tänään leiponut raparperimuffineja, kun joku aasinsilta piti keksiä postauksen aiheeseen. Raparperit alkavat olla jo aivan hyvässä mitassa, ja muffinit on helppo loppusijoituskohde. Nämä ovat tällaisia välipalamuffineja, jotka ei yltiömääräisellä makeudella kilpaile. Oivia iltateelle tai päiväkahville arkipäivänä.

Katso myös pari herkullista vanhempaa reseptiä raparperille sekä raakana että uunitettuna ja keksinä.


Raparperimuffinit (6 kpl)

2 dl jauhoja (käytin tattari-, riisi- ja kaurajauhoseosta)
½ dl kaura- tai tattarihiutaleita
½ dl kookosjauhoja (voi korvata ylläolevilla jauhoilla)
½ dl (kookos)sokeria
2 tl kanelia
2 tl leivinjauhetta
1 dl kasvimaitoa
1 dl soijajugurttia
½ dl öljyä
1½ dl raparperia pieneksi pilkottuna
ripaus suolaa

Sekoita keskenään kuivat ainekset. Lisää kosteat aineet ja sekoita taikina huolellisesti sekaisin. Lusikoi silikonisiin muffinivuokiin ja paista uunin keskitasolla 175-asteessa noin 20-25 minuuttia. Jäähdytä liinan alla ennen tarjoilua.


Ja sitten muihiin asioihin.
Punainen Orvokki -blogissa värvättiin minutkin vastaamaan Liebster-haasteeseen, jossa tarkoituksena on vastata haastajan esittämään 11 kysymykseen ja keksiä 11 uutta kysymystä tilalle, jotka laitetaan eteenpäin seuraaville blogeille. Tämän haasteen pyrkimyksenä on saada näkyvyyttä pienen lukijakunnan blogeille.

1. Miksi kirjoitat blogia? 
Nelisen vuotta sitten kiinnostuin raakaruoasta ja omien tuotoksien jakaminen alkoi houkuttaa. Noihin aikoihin kirjoitin myös hieman pohdiskelevampia/ kantaaottavampia tekstejä, jotka sittemmin ovat jääneet, kun blogi painottui enemmän reseptiikkaan. Muistin nyt blogini syntymäpäivänkin menneen (28.4.), ja tällä kertaa unohdin sen ihan täysin.

2. Mikä on lempiruokasi?
Tämä on aina yhtä haastava kysymys. Sanotaan kasvissosekeitot ja tofucurry.

3. Mitä ruokaa tarjoat, kun saat vieraita?
Viimeksi tarjosin tätä mielettömän hyvää piirasta. Näin kesän korvilla voisin tarjota vaikkapa tätä tattaritabboulehiakin ja jälkkäriksi vaikka mansikkakakkua.  

4. Mikä on salainen aseesi?
Asioiden ohittaminen olkaa kohauttamalla :D Keittiön puolella osaan aika hyvin soveltaa reseptin kuin reseptin sen hetkiseen kaapinsisältöön sopivaksi. Aseeni taitavat olla niin salaisia, etten aivan itsekään ole niitä vielä löytänyt.

5. Kookosöljy vai oliiviöljy?
Molempia käytän säännöllisesti, mutta erilaisessa tarkoituksessa.
 
6. Lempi kosmetiikkamerkkisi?
En ole hirvittävän merkkiuskollinen, mutta Lavera, Madara ja Terre d'oc ovat olleet kaiken hehkutuksen arvoisia. Käytän enimmäkseen luonnonkosmetiikkaa ja testailen eri merkkejä.
 
7. Milloin olet parhaimmillasi?
Aamuisin hyvin nukutun yön ja ulkoilun jälkeen tai keskipäivällä kahvikupin ääressä rauhoittuessani. Tai alkuillasta koiran lenkittämisen jälkeen. Olen aina parhaimmillani ;D
  
8. Kuka ihminen sinua ärsyttää tällä hetkellä eniten?
Ei kukaan? No jos oikein lähdetään kaivelemaan, niin parin poliitikon nimen voisi mainita. Ihminen lajina, yksilöt harvemmin. 

9. Ranta- vai kaupunkiloma?
Molempi parempi.
 
10. Mitä tulevan puolisosi pitäisi tietää sinusta?
Vähän varauksella suostun pohtimaan tulevaa puolisoa, mutta ehkäpä arpeni ja arvoni. 

11. Mikä tekee sinut onnelliseksi?
Pienet asiat. Sellaiset joillekin ihan huomaamattomat ja tyhjänpäiväiset, mutta minulle valtavan merkittävät. Se saattaa olla auringonpaiste aamulla, varovainen hymy tutun tai vieraan kasvoilla, joutsenpariskunta, kupillinen kahvia ja pala suklaata rauhallisena hetkenä, viesti ystävältä tai ympärille kietoutuneet kädet.

Ja minun kysymykseni:
1. Mistä haaveilet?
2. Mitä odotat kesässä?
3. Lemppari jäätelömaku?
4. Ketä ihailet?
5. Mitä sinun tekee mieli nyt?
6. Tämän hetkinen lempparibiisi?
7. Mistä haluaisit kiittää juuri nyt, ketä/mitä ja miksi? 
8. Tämän hetken suosikkisi ruokarintamalta?
9. Mitä tarjoaisit vieraille, jotka tulevat lyhyellä varoitusajalla?
10. Miten mainostaisit asuinpaikkakuntaasi sinne muuttavalle?
11. Joko olet heittänyt talviturkin ja jos et, milloin aiot?

Ja haasteen saavat:
Iina
Nanna
Paula
Hilla
Tiia

lauantai 9. toukokuuta 2015

Gluteeniton ja vegaaninen pannukakku

Vietän äitienpäivää muutaman sadan kilometrin päässä äidistäni, enkä itsekseni kehdannut ruveta kummoisiin leipomispuuhiin. Muutenkin motivaatio keittiön puolella on ollut paikoin jo miinuksen puolella, enkä ole jaksanut tarttua resepteihin, jotka vaativat muutamaa työvaihetta enempää. Mieleni on jo jonkin aikaa tehnyt pannaria perinteisesti (soija)kermavaahdolla ja hillolla hunnutettuna, ja sehän sopii myös yksinkertaisuudessaan sekä työvaiheiden vähäisyydessään näihin laiskotuspäiviin. Tänä vuonna siis onnittelen äitiä multimediaviestitse pannarin kuvalla. Tästä saisi kyllä oivan aamiaisen äitille sänkyyn vietynä, kupillinen kahvia vain kylkeen. 
 
 
Ohjeen mitoista sen verran, että uunini on mallia mini. Reseptistä tulee siis noin puolikas normaali pellillinen tai isohko uunivuoallinen, joten normaalipellille tehtäessä ohje tulee tuplata. Lasagnevuoka voisi olla juuri sopiva tälle ohjeelle. Jauhoina voi myös käyttää ihan tavan gluteenillisiakin jauhoja, silloin voi jättää psylliumin pois. 


Pannukakku (gluteeniton, vegaani)

½ l soijamaitoa
1 dl soijajugurttia
2 rkl öljyä
2 rkl pellavansiemeniä
2½ dl jauhoja (käytin tattari-, riisi- ja kaurajauhoseosta)
1 rkl (kookos)sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl psylliumia (valinnainen)
hyppysellinen suolaa

Sekoita kuivat ja kosteat ainekset erillisissä astioissa. Yhdistä seokset huolellisesti sekoittaen. Anna taikinan levätä reilu vartti. Uunita keskitasolla 200 asteessa noin 25 minuuttia + 225 asteessa 10 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ja tarjoile mieluisten lisukkeiden kanssa.